Mihail Glinka

Mihail Glinka:n maailmassa on loputtomasti näkökohtia ja näkökulmia, joita voidaan tutkia ja joista voidaan keskustella. Mihail Glinka on aihe, joka on herättänyt monien ihmisten huomion ja kiinnostuksen vuosien varrella historiastaan ​​sen vaikutuksiin nykypäivän yhteiskuntaan. Olipa kyse Mihail Glinka:n elämästä, hänen merkityksestään tietyssä kontekstissa tai hänen vaikutuksestaan ​​ammatillisesti, tätä aihetta lähestyttäessä voidaan valita useita näkökulmia ja lähestymistapoja. Tässä artikkelissa tutkimme Mihail Glinka:n eri näkökohtia ja analysoimme sen merkitystä eri yhteyksissä ja esitämme syvemmän ymmärryksen sen merkityksestä ja vaikutuksesta.

Ilja Repin: Mihail Glinka ”Ruslan ja Ljdmila” -oopperan sävellystyössä (1887). Tretjakovin galleria. Maalattu 30 vuotta säveltäjän kuoleman jälkeen.

Mihail Ivanovitš Glinka (ven. Михаи́л Ива́нович Гли́нка; 1. kesäkuuta (J: 20. toukokuuta) 1804 Novospasskoje – 15. helmikuuta (J: 3. helmikuuta) 1857 Berliini) oli venäläinen säveltäjä. Hänen isänsä oli kauppias. Glinka opiskeli nuorena useissa Euroopan maissa. Musiikin teoriassa hän sai opetusta kuitenkin vain vähän. Glinka kuului varhaisimpiin venäläisiin säveltäjiin, jotka saivat suosiota myös oman kotimaansa ulkopuolella. Häneen viitataankin usein venäläisen taidemusiikin isänä. Glinka matkusteli paljon etenkin viimeisinä vuosinaan. Hän kuoli äkilliseen sairauskohtaukseen helmikuussa 1857.

Glinka sävelsi muun muassa kaksi oopperaa: Elämä tsaarin puolesta (alkuper. Ivan Susanin) (1836)[1] ja Ruslan ja Ljudmila (1842). Elämä tsaarin puolesta on vanhin tunnettu venäjänkielinen oopperateos.[2]

Glinkan sävellystä Patrioottinen laulu käytettiin Venäjän kansallislauluna vuosina 1991–2000.

Lähteet

  1. ↑ Kaikuja Hämeestä : Hämäläis-osakunnan albumi, 01.01.1901, nro 6, s. 183. Kansalliskirjasto. Viitattu 13.07.2018.
  2. ↑ Venäjän sinfoniamusiikki. Säveletär, 31.05.1908, nro 10, s. 8. Kansalliskirjasto. Viitattu 13.07.2018.

Aiheesta muualla