Nykyään Eleanor Farjeon on aihe, josta puhutaan jatkuvasti ja joka herättää edelleen suurta kiinnostusta yhteiskunnassa. Vuosien ajan Eleanor Farjeon on osoittautunut ratkaisevaksi tekijäksi jokapäiväisessä elämässämme politiikasta teknologiaan, mukaan lukien kulttuuri ja talous. Sen vaikutus on niin merkittävä, ettei se jätä ketään välinpitämättömäksi, sillä Eleanor Farjeon on onnistunut vangitsemaan asiantuntijoiden, asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion. Tässä artikkelissa perehdymme Eleanor Farjeon:n kiehtovaan maailmaan ymmärtääksemme sen tärkeyden, seuraukset ja sen vaikutuksen, joka sillä on ollut ja tulee olemaan elämäämme.
Eleanor Farjeon (13. helmikuuta 1881 Lontoo – 5. kesäkuuta 1965 Hampstead, Lontoo[1]) oli englantilainen prosaisti ja runoilija, erityisesti lasten kirjojen kirjoittaja.
Farejon oli romaanikirjailijan tytär ja amerikkalaisen näyttelijän lapsenlapsi. Jo lapsena hän tutustui ooppera- ja teatterimaailmaan ja 16-vuotiaana hän kirjoitti oopperalibreton, jonka hänen veljensä Harry sävelsi.[2] Hän kirjoitti useita lastenkirjoja, ja niistä hänet palkittiin Hans Christian Andersen -palkinnolla 1956.[3] Hän on kirjoittanut myös aikuisille tarkoitettuja kirjoja. Hänen nimelleen on Englannissa perustettu 1966 lastenkirjapalkinto The Eleanor Farjeon Award.[4]
Kenties tunnetuin hänen kirjoittamistaan teksteistä on laulu "Morning has broken". Vuonna 1925 ilmestyi Englannissa pieni laulukirja Songs of Praise, jossa oli lauluja koko englanninkielisestä maailmasta. Kirjasta tuli suosittu ja siitä otettiin laajennettu painos 1931. Siihen Songs of Praisen toimittaja halusi Farjeonin kirjoittavan tekstin, jossa kiitettäisiin uudesta päivästä. Kirja oli ilmestyessään erilainen kirja, sillä se ei edustanut mitään tiettyä uskonnollista yhteisöä. Siten siitä tuli suosittu kouluissa, ja sitä käytettiin eri uskonnollisissa yhteisöissä.[5] Farjeon sai innostuksen lauluunsa sävelmästä. Skotlantilainen ylämaalainen, kiertelevä trubaduuri oli aikanaan laulanut sitä, ja se oli merkitty muistiin gaelinkieliseen laulukirjaan 1800-luvun lopulla. Sävelmä on alkuaan liittynyt joululauluun "Child in the manger, Infant of Mary". Anglosaksisessa maailmassa useimmilla sävelmillä on nimi, ja tämä sävelmä tunnetaan nimellä ”Bunessan”.[5]
Laulussa oli alkuaan kuusi säkeistöä[6] Se on yksi tunnetuimmista hengellisistä lauluista, ja Cat Stevensin tulkinta siitä oli 1970-luvun alkupuolella pitkään Yhdysvaltojen pop-listoilla suosituimpien laulujen joukossa.[7]
Laulusta on useita suomennoksia. Se on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjassa virsi 967 ”Nousta sain aamuun” (suom. Matti Kolehmainen 1971). Ruotsin kirkon virsikirjassa se on virsi 181 "Aamu on tullut, usva jo haihtuu" (suom. Anna-Mari Kaskinen 1995). Laulusta on myös profaaneja tulkintoja, kuten Chrisse Johanssonin sanoitus ”Huomenta aamu”[8] ja Hectorin ”Särkyneet aamut”.[9]