Energiavirasto

Tässä artikkelissa haluamme käsitellä Energiavirasto-ongelmaa, josta on tullut viime aikoina tärkeä. Energiavirasto on aihe, joka on herättänyt kiinnostusta tutkijoissa, tutkijoissa, ammattilaisissa ja suuressa yleisössä. Viime vuosina Energiavirasto:n julkaisujen, tutkimusten ja keskustelujen määrä on lisääntynyt, mikä on rohkaissut tutkimaan ja ymmärtämään sitä edelleen. Siksi on olennaista analysoida ja pohtia Energiavirasto:tä, jotta saadaan lisää tietoa ja ymmärrystä sen vaikutuksista eri alueilla. Siksi tässä artikkelissa ehdotamme laajan ja yksityiskohtaisen katsauksen Energiavirasto:een, jossa käsitellään sen eri ulottuvuuksia, vaikutuksia ja mahdollisia tulevaisuuden näkymiä.

Energiavirasto
Energimyndigheten
Perustettu 2014
Edeltävät virastot Energiamarkkinavirasto
(1995–2013)
Ministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö
Sijainti Lintulahdenkuja 2 A
Sörnäinen, Helsinki
Valtio Suomi
Ylijohtaja Simo Nurmi
Työntekijöitä 111 (2023)[1]
Vuosibudjetti 12,4 milj. € (2023)[2]
Aiheesta muualla
Sivusto

Energiavirasto (ruots. Energimyndigheten) on työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan kuuluva asiantuntijavirasto. Sen nimenä oli aluksi Sähkömarkkinakeskus (SMK) ja ennen uusinta nimenvaihdosta Energiamarkkinavirasto (EMV).

Energiaviraston tehtäviin kuuluu sähkönsiirtoverkon ja maakaasumarkkinoiden hinnoittelun valvonta ja Suomen kansallisen päästökaupparekisterin ylläpito. Virasto tarjoaa myös tietoa sähkön hinnasta kuluttajille sähköenergian toimittajan kilpailuttamisen tueksi. Lisäksi Energiavirasto valvoo sähkön alkuperätakuun toteutumista, eli sitä, että energiayhtiön kuluttajille esimerkiksi tuulisähkönä myymää energiamäärää vastaava energia on tuotettu tuulivoimalla. Energiavirasto hallinnoi myös vuonna 2011 voimaan tulleita uusiutuvan energian syöttötariffeja.

Sähkönsiirto on Suomessa monopoliliiketoimintaa, josta vastaavat alueelliset siirtoyhtiöt. Energiavirasto valvoo, etteivät siirtoyhtiöt käytä monopoliasemaansa väärin ja peri ylihintaa asiakkailtaan.

Päästökauppaan liittyen Energiavirasto myöntää ja valvoo päästölupia, ja valvoo päästökaupan toteutumista, hyväksyy päästökauppatodentajat sekä toimii päästöoikeuksien huutokaupanpitäjänä Suomessa.[3][4]

Vuoden 2014 alussa Energiavirasto sai nykyisen nimensä ja sille siirtyi työ- ja elinkeinoministeriöltä tehtäviä liittyen energiatehokkuuteen ja uusiutuvan energian edistämiseen.[5] Tuolloin Energiaviraston palveluksessa oli 70 henkilöä. Viraston ylijohtaja on huhtikuusta 2015 Simo Nurmi.[6]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Henkilöstötiedot Tutki hallintoa. Viitattu 28.1.2024.
  2. ↑ Valtion talousarviomenot kirjanpitoyksiköittäin Tutki hallintoa. Viitattu 28.1.2024.
  3. ↑ Päästökauppa käy nihkeästi: huutokauppa peruttiin 2013. Kepa. Arkistoitu 22.2.2014. Viitattu 4.2.2014.
  4. ↑ Päästöoikeuksien huutokaupasta rahaa Suomen kassaan Taloussanomat. Viitattu 4.2.2014.
  5. ↑ Historia 2014. Energiavirasto. Arkistoitu 14.3.2014. Viitattu 5.8.2014.
  6. ↑ Simo Nurmi Energiaviraston ylijohtajaksi 12.3.2015. Työ- ja elinkeinoministeriö. Arkistoitu 17.3.2015. Viitattu 18.8.2015.

Aiheesta muualla