Geologian tutkimuskeskus

Nykyään Geologian tutkimuskeskus on aihe, joka on saavuttanut suurta merkitystä yhteiskunnassa. Ajan myötä siitä on tullut asiantuntijoiden ja tavallisten kansalaisten välinen keskustelu- ja keskustelukohta. Sen vaikutus on tuntunut eri aloilla politiikasta populaarikulttuuriin. Geologian tutkimuskeskus on herättänyt monien ihmisten mielenkiinnon, koska se vaikuttaa elämäämme ja pystyy synnyttämään merkittäviä muutoksia. Tässä artikkelissa tutkimme Geologian tutkimuskeskus:een liittyviä eri näkökohtia, tarkastelemme sen vaikutuksia, sen kehitystä ajan myötä ja sen merkitystä nykyään.

Geologian tutkimuskeskus
GTK:n toimipiste Otaniemessä, Espoossa.
GTK:n toimipiste Otaniemessä, Espoossa.
Tutkimuslaitoksen tiedot
Perustettu 1885
Sijainti Espoo, Loppi, Outokumpu, Kuopio, Kokkola, Rovaniemi
Pääkonttori Vuorimiehentie 5
Espoo
Ministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö
Tutkimusala Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen
Työntekijöiden määrä 454 (2023)[1]
Budjetti 31,6 milj. € (2023)[2]
Johtaja Kimmo Tiilikainen
Kotisivu
GTK:n Lopen kairasydänarkistoa.

Geologian tutkimuskeskus (ruots. Geologiska forskningscentralen, engl. Geological Survey of Finland, lyh. GTK[3]) on työ- ja elinkeinoministeriön alainen virasto. Se tutkii kallioperää ja maaperää. Geologian tutkimuskeskuksella on Suomessa kuusi toimipistettä eri puolilla maata: Otaniemessä Espoossa, Kuopiossa, Kokkolassa, Rovaniemellä, Lopella ja Outokummussa. GTK:lla oli vuonna 2022 440 työntekijää[4].

Lain mukaan tutkimuskeskuksen tulee tuottaa kansainvälisesti korkeatasoista tieteellistä geologian alan tietoa ja osaamista sekä innovaatioita yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeisiin, edistää elinkeinoelämän ja alueiden kilpailukykyä ja tukea yhteiskuntapolitiikan suunnittelua ja toimeenpanoa.[5]

Outokummussa sijaitsee GTK Mintec -koetehdas- ja laboratoriokokonaisuus.

Toiminta

Tutkimuskeskuksen toimialoista suurin on mineraalisektori, johon kuuluu esimerkiksi kaivostoiminta. Siihen käytetään puolet tutkimusbudjetista. Neljännes budjetista käytetään turve- ja kalliolämpöenergian ja loput yhdyskuntarakentamisen tutkimukseen.[6]

Historiaa

Vuonna 1885 Venäjän keisari antoi asetuksen geologisten tutkimusten toimittamisesta Suomessa.[7] Sitä ennen oli vuonna 1877 vuorihallituksen yhteyteen perustettu Geologinen toimisto. Geologinen Komissioni perustettiin sen jatkajaksi vuonna 1886.[8] Myöhemmin laitoksen nimeksi tuli Geologinen tutkimuslaitos, Geologian tutkimuslaitos ja nykyinen Geologian tutkimuskeskus.

Huhtikuussa 2021 Kimmo Tiilikainen valittiin Geologian tutkimuskeskuksen pääjohtajaksi.[9]

Pääjohtajat

Laitoksen johdossa ovat toimineet[10]

Lähteet

  1. ↑ Henkilöstötiedot Tutki hallintoa. Viitattu 28.1.2024.
  2. ↑ Valtion talousarviomenot kirjanpitoyksiköittäin Tutki hallintoa. Viitattu 28.1.2024.
  3. ↑ Lyhenneluettelo 07.01.2013. Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 23.2.2013.
  4. ↑ GTK:n tilinpäätös 2022 gtk.fi. Arkistoitu 19.3.2023.
  5. ↑ Laki Geologian tutkimuskeskuksesta Finlex. 2011. Viitattu 12.2.2017.
  6. ↑ Nimitys joka hermostutti kaivosalan Kauppalehti. 7.9.2015. Viitattu 12.2.2017.
  7. ↑ https://tupa.gtk.fi/julkaisu/erikoisjulkaisu/ej_077.pdf
  8. ↑ Maaperäkartoituksen historiaa ja nykypäivää Suomessa GTK. Arkistoitu 15.5.2008. Viitattu 18.10.2007.
  9. ↑ Kimmo Tiilikainen on valittu Geologian tutkimuskeskuksen pääjohtajaks Yle Uutiset. 22.4.2021. Yleisradio Oy. Viitattu 22.4.2021.
  10. ↑ Martti Lehtinen, Pekka A. Nurmi, O.T. Ramo: Precambrian Geology of Finland, s. 687. Elsevier, 2005. ISBN 9780080457598 Teoksen verkkoversio Viitattu 12.2.2017.

Aiheesta muualla