Epstein–Barrin virus
Epstein–Barrin virus:n laajasta kirjosta löytyy laaja valikoima aiheita, lähestymistapoja ja näkökulmia. Olipa kyseessä historiallisen henkilön elämän ja työn tutkiminen, tietyn alueen ajankohtaisten haasteiden analysointi tai merkittävän päivämäärän vaikutusten pohtiminen, Epstein–Barrin virus kutsuu meidät uppoutumaan mahdollisuuksien universumiin. Tämän artikkelin kautta lähdemme kiehtovalle matkalle, jonka avulla voimme löytää, oppia ja pohtia Epstein–Barrin virus:tä eri näkökulmista.
| Epstein–Barrin virus | |
|---|---|
 Leukemiasoluja, joissa Epstein–Barrin virusta (vihreä) |
|
| Virusten luokittelu | |
| Kunta: | Virus |
| Heimo: | Herpesvirukset Herpesviridae |
| Alaheimo: | Gammaherpesvirukset Gammaherpesvirinae |
| Suku: | Lymfokryptovirukset Lymphocryptovirus |
| Laji: | Epstein–Barrin virus (HHV-4) |
Epstein–Barrin virus eli EBV (tunnetaan myös nimellä human herpesvirus 4 (HHV-4)) on vaipallinen, gammaherpesviruksiin kuuluva DNA-virus, joka infektoi B-lymfosyyttejä ja jää piilemään niihin latentissa muodossa.
EBV on tavallisimpia ihmisen viruksia ja lähes kaikki saavat tämän infektion elinaikanaan. Virus aiheuttaa mononukleoosia, joka on yleinen tauti nuoruusiässä (13–25-vuotiailla). Lapsilla EBV-infektio ei usein aiheuta lainkaan oireita. EBV liittyy kuitenkin myös syöpäkasvaimiin, joiden tutkimuksen yhteydessä se alun perin löydettiin 1960-luvulla.
EBV-infektion ja MS-tautiin sairastumisen välillä on näytetty olevan yhteys. Vuonna 2022 Science-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan EBV-taudin sairastaminen kasvattaa riskin sairastua MS-tautiin noin 32-kertaiseksi. Tutkimuksen lähteenä käytettiin Yhdysvaltojen armeijan potilastietoja (10 miljoonaa sotilasta, palveluksen aikana ilmenneitä MS-tautitapauksia 955).
EBV tarttuu erityisesti limakalvokontaktissa, esimerkiksi suudellessa, mistä tauti on saanut lempinimen ”pusutauti”.
Virus on nimetty sen vuonna 1964 löytäneiden ja kuvanneiden tutkijoiden M. Anthony Epsteinin ja Yvonne Barrin mukaan.
Viruksen tunnistamiseen on saatavilla laitteita, joilla tulos on selvillä nopeasti.
Katso myös
Lähteet
- Timo Hyypiä: Epstein–Barrin virus 2001. Haartman-instituutti. Arkistoitu 2.7.2007. Viitattu 11.6.2007.
- Prove-It Herpes 2016. Mobidiag. Arkistoitu 4.6.2016. Viitattu 19. toukokuuta 2016.
- Huovinen, Meri, Peltola, Vaara, Vaheri, Valtonen, toim. Mikrobiologia ja infektiosairaudet, Duodecim, 2005.
- Longitudinal analysis reveals high prevalence of Epstein-Barr virus associated with multiple sclerosis, Science 13.01.2022. Viitattu 14.tammikuuta 2022
Aiheesta muualla
