Eräs elämän murhenäytelmä
Nykymaailmassa Eräs elämän murhenäytelmä on aihe, josta on tulossa yhä tärkeämpi ja joka on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja kiinnostuksen kohteiden huomion. Eräs elämän murhenäytelmä on noussut toistuvaksi keskustelunaiheeksi eri piireissä yhteiskunnallisen vaikutuksensa, ammatillisen merkityksensä tai arkielämän merkityksen vuoksi. Ajan myötä kiinnostus ja uteliaisuus Eräs elämän murhenäytelmä:tä kohtaan kasvaa eksponentiaalisesti, mikä synnyttää jatkuvaa keskustelua sen vaikutuksista ja vaikutuksista modernin elämän eri osa-alueisiin. Tässä artikkelissa perehdymme Eräs elämän murhenäytelmä:n maailmaan tutkiaksemme sen eri puolia ja ymmärtääksemme sen merkityksen nyky-yhteiskunnassa.
| Eräs elämän murhenäytelmä | |
|---|---|
| Ohjaaja | Konrad Tallroth |
| Käsikirjoittaja | Konrad Tallroth |
| Tuottaja |
David Fernander Rasmus Hallseth |
| Kuvaaja | Frans Ekebom |
| Pääosat |
Mia Backman Oscar Tengström Konrad Tallroth |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Suomi |
| Tuotantoyhtiö | Nordiska Biograf Kompaniet Fernander & Hallseth |
| Ensi-ilta | ei esitetty |
| Kesto | 62 minuuttia |
| Alkuperäiskieli | suomi |
| Budjetti | ei tiedossa |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
|
|
|
Eräs elämän murhenäytelmä on vuonna 1916 kuvattu suomalainen Konrad Tallrothin käsikirjoittama ja ohjaama näytelmäelokuva. Elokuva on tyypiltään melodraama.
Helsingissä kuvatussa elokuvassa Arvid Skog ihastuu kabareelaulajatar Lussie Daltyyn ja menee naimisiin hänen kanssaan äitinsä suureksi järkytykseksi. Pian häiden Lussie kaipaa takaisin seikkailulliseen elämäänsä ja ryhtyy suhteeseen venäläisen luutnantti Arnoldin kanssa. Välikohtaus osapuolten välillä johtaa lopulta revolverin laukeamiseen ja murheellisiin tapahtumiin.[1]
Elokuvan ensi-iltaa suunniteltiin ja ehdittiin mainostaakin syksylle 1916, mutta sitä ei koskaan esitetty, koska sensuuriviranomaiset julistivat sen kokonaan kielletyksi. Viranomaisperusteita kiellolle ei ole säilynyt, mutta ilmeisesti syynä on ollut maailmansodan olosuhteissa arveluttavaksi katsottu juoni. Suomalaisen elokuvan historiassa tapaus on ainutkertainen – kaikki myöhemmin annetut esityskiellot on myöhemmin purettu. Elokuvan kuva-aineisto on kokonaisuudessaan sittemmin tuhoutunut, lukuun ottamatta kolmea valokuvaa.[1]
Eräs elämän murhenäytelmä oli viimeinen autonomian ajalla valmistunut suomalainen näytelmäelokuva.[2]
Näyttelijät
| Mia Backman | … | kabareelaulajatar Lussie Dalty |
| Oscar Tengström | … | Arvid Skog |
| Konrad Tallroth | … | venäläinen luutnantti Arnoldi |
| Aino Manner | … | Arvidin äiti |
Muut tekijät
- Frans Ekebom – kuvaus
Lähteet
- Hannu Salmi: Kaunis alku kotimaiselle teollisuudelle - Suomalaisen näytelmäelokuvatuotannon varhaisvaiheet (1907-13) kansallisena projektina. Wider Screen 1/1998
- Jussi Kaisjoki: Kuolleet kuvat heräävät eloon – Wider Screen 4/2003
Viitteet
- ↑ a b Eräs elämän murhenäytelmä Kansallinen audiovisuaalinen instituutti. Viitattu 22.7.2020.
- ↑ Outi Hupaniittu: KUVITELTU VUOSIEN 1916–1919 KATKOS JA KESÄ 1918 – suomalaisen elokuva-alan varsinainen kohtalonhetki. Lähikuva, 1/2018, s. 19.