Tässä artikkelissa tutkimme Frans Ekebom:tä, aihetta, joka on herättänyt suurta kiinnostusta eri aloilla. Kautta historian Frans Ekebom on ollut keskustelun, tutkimuksen ja analyysin aiheena sen merkityksen ja merkityksen vuoksi nyky-yhteiskunnassa. Alkuperäistään nykypäivään Frans Ekebom:llä on ollut perustavanlaatuinen rooli jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla ja se on vaikuttanut kulttuuriin, politiikkaan, talouteen ja teknologiaan. Tässä artikkelissa perehdymme Frans Ekebom:n monimutkaisuuteen ja analysoimme sen eri puolia ja sen vaikutusta nykymaailmaamme.
Frans Oskar Ekebom (8. marraskuuta 1889 Helsinki – 30. maaliskuuta 1965 Helsinki[1]) oli suomalainen elokuvaaja, joka vastasi kuvauksesta useissa kotimaisissa elokuvissa 1910-luvulta 1930-luvulle.
Ekebom aloitti uransa vuonna 1911 ja toimi vuosina 1918–1919 Biografi Oy:ssä sekä vuosina 1919–1930 Suomi-Filmissä. Hänn kuvasi useita mykkäelokuvia, kuten Ollin oppivuodet (1920), Pohjalaisia (1925) sekä Kahden tanssin vällillä (1930). Ura jatkui myöhemmin Jäger-Filmin, Adams-Filmin sekä Karhu-Filmin tuotannoissa. Ekebom on kuvannut satoja dokumenttielokuvia sekä parikymmentä pitkää elokuvaa. Hänen viimeiseksi elokuvaksi jäi Tapio Ilomäen ohjaustyö Mies Marseillesta vuodelta 1937.
Ekebomh on haudattu Malmin hautausmaalle Helsinkiin.[2]
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |