Tämän päivän artikkelissa tutkimme Esikoislestadiolaiset (yhdistys):n kiehtovaa maailmaa. Alkuperäistään nykypäivän merkityksellisyyteen asti Esikoislestadiolaiset (yhdistys) on ollut jatkuvasti kiinnostava aihe tutkijoille, tutkijoille ja harrastajille yleensä. Vuosien varrella Esikoislestadiolaiset (yhdistys) on osoittanut vaikutuksensa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin, olipa kyse sitten historiasta, tieteestä, kulttuurista tai tekniikasta. Tämän artikkelin kautta syvennymme sen moniin puoliin ymmärtääksemme paremmin sen vaikutusta ympäröivään maailmaan. Liity tälle kiertueelle ja tutustu kaikkeen, mitä Esikoislestadiolaiset (yhdistys) tarjoaa.
Esikoislestadiolaiset | |
---|---|
Lestadiolaiskristillinen yhdistys | |
Perustettu | 1978 |
Tyyppi | herätysliike |
Toimiala | esikoislestadiolaisuus |
Päämaja |
Tapparakatu 20 15700 Lahti |
Toiminta-alue | Suomi |
Jäsenlehti | Rauhan Side |
Aiheesta muualla | |
Sivusto |
![]() |
Osa artikkelisarjaa |
Luterilaiset herätysliikkeet Suomessa |
---|
Esikoislestadiolaiset (aik. Lestadiolaiskristillinen yhdistys) on maallikkojohtoisen esikoislestadiolaisen liikkeen yhdistys. Yhdistys on rekisteröity 26. heinäkuuta 1978 ja vaihtoi nimensä nykyiseen muotoon 31. heinäkuuta 1990. Esikoislestadiolaiseen liikkeeseen kuuluu arviolta noin 12 000 kannattajaa. Yhdistyksellä on rukoushuoneita useilla paikkakunnilla ja se järjestää muun muassa kesäseuroja. Yhdistys julkaisee Rauhan Side -lehteä.[1]
2000-luvulla esikoislestadiolaiset alkoivat toimittamaan sakramentteja itsenäisesti Ruotsissa ja Norjassa. Suomessa vastaava hetki oli joulukuussa 2015, kun maallikkosaarnaajat asettivat ehtoollisen Mikkelissä. Kaikki esikoislestadiolaiset eivät kannattaneet tätä askelta ja itsenäisten sakramenttien jakoa vastustaneet erosivat omaan Esikoiset-yhdistykseen vuonna 2016. Enemmistö esikoislestadiolaisten kannattajista jäi kuitenkin Esikoislestadiolaiset-järjestöön. Esikoislestadiolaiset ry omistaa myös liikkeen rukoushuoneet.[2]
Esikoislestadiolaisilla on toimintaa seuraavilla paikkakunnilla:[3]
Etelä-Karjala
Etelä-Pohjanmaa
Etelä-Savo
Kanta-Häme
Keski-Suomi
Kymenlaakso
Pirkanmaa
Pohjois-Karjala
Pohjois-Pohjanmaa
Pohjois-Savo
Päijät-Häme
Satakunta
Uusimaa
Varsinais-Suomi