Espoonlahden uimahalli-aihe on aihe, joka on viime vuosina herättänyt suurta kiinnostusta ja vaikuttavuutta yhteiskunnassa. Espoonlahden uimahalli on ollut syntyessään keskustelun, tutkimuksen ja analyysin kohteena eri aloilla, olipa kyse politiikasta, kulttuurista, tieteestä tai tekniikasta. Espoonlahden uimahalli on onnistunut kiinnittämään asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion ja synnyttänyt monenlaisia mielipiteitä ja kantoja sen merkityksestä, seurauksista ja seurauksista yhteiskunnassa. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Espoonlahden uimahalli:n vaikutusta ja merkitystä eri yhteyksissä ja tunnistamme sen trendit ja mahdolliset tulevaisuuden ennusteet.
Espoonlahden uimahalli on Espoon Espoonlahdessa sijaitseva vuonna 1983 valmistunut uimahalli. Vuonna 2022 uimahallissa kävi yli 230 000 kävijää, mikä tekee siitä Espoon kolmanneksi suosituimman uimahallin Leppävaaran uimahallin ja ja Matinkylän uimahallin jälkeen. Vielä 2010-luvulla hallissa kävi vuosittain n. 350 000 vuosittaista kävijää, mutta Matinkylän hallin avautuminen on vähentänyt määriä merkittävästi.[1]
Osmo Siparin suunnitteleman Espoonlahden uimahallin pääallas on 50 metriä pitkä ja 8-ratainen. Pääallas täyttää kansainväliset pitkän radan vaatimukset. Se voidaan katkaista 25 metrin altaaksi ja 24 metrin altaaksi. Pääaltaan lisäksi uimahallissa on lastenallas sekä 400-paikkainen katsomo. Vesien puhdistuksessa käytetään otsonointia.[2]
Uimahallissa kilpauinti- ja kurssitoimintaa harjoittaa Cetus. Espoonlahden uimahallissa järjestetään vuosittain lukuisia Cetuksen isännöimiä uintikilpailuja sekä vesipallo-otteluita.
Uimahallin lisäksi rakennuksessa toimii muun muassa kuntosali, hieroja, parturi ja kahvila.
Espoonlahden uimahalli on yhä lähes alkuperäisessä kunnossaan. Hallia oli tarkoitus alun perin peruskorjata ja laajentaa 2020-luvulla, mutta vuonna 2023 keskustelu kääntyi hallin purkamisen ja uuden rakentamisen kannalle.[3]