Osmo Sipari
Tällä hetkellä Osmo Sipari:stä on tullut erittäin tärkeä aihe eri alueilla. Olipa kyseessä sosiaalinen, poliittinen, taloudellinen tai kulttuurinen, Osmo Sipari on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja ammattien huomion. Tämä ilmiö on herättänyt suurta kiinnostusta sen yhteiskuntavaikutusten ja nykypäivän merkityksen vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme Osmo Sipari:een liittyviä eri näkökohtia ja analysoimme sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Alkuperäistään nykyiseen kehitykseensä Osmo Sipari on synnyttänyt keskusteluja ja keskusteluja, jotka lisääntyvät jatkuvasti. Tämän analyysin avulla pyrimme ymmärtämään paremmin Osmo Sipari:n merkitystä ja sen vaikutuksia yhteiskuntaamme.
Osmo Artturi Sipari (14. huhtikuuta 1922 Vehkalahti[1] – 22. toukokuuta 2008 Helsinki[2]) oli suomalainen arkkitehti.[3]
Sipari valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1951. Valmistuttuaan hän perusti oman arkkitehtitoimiston.[1]
Siparin varhaisimpia töitä on hänen yhdessä Eero Eerikäisen kanssa suunnittelemansa Sallan kirkko. Sipari ja Eerikäinen voittivat vuoden 1947 arkkitehtikilpailun, joka järjestettiin Lapin sodassa tuhoutuneen kirkon tilalle rakennettavasta uudesta kirkkorakennuksesta.[1] Kirkko vihittiin käyttöön 2. heinäkuuta 1950.[4] Myöhemmin Sipari tuli tunnetuksi nimenomaan koulujen suunnittelijana. Meilahden kansakoulun ja Hyrylän kansakoulun Sipari suunnitteli yhdessä arkkitehti Viljo Revellin kanssa.[1]
Tunnetuimmat Siparin suunnittelemat asuinrakennukset ovat Helsingin Herttoniemen Asunto Oy Hiihtovuoren kolme tornitaloa. Myös Kuopion Puijonlaakson tornitalot ovat Siparin suunnittelemia.[5]
Siparin suunnittelemia rakennuksia
- Meilahden kansakoulu, Helsinki – 1953 (yleisen arkkitehtuurikilpailun voitto vuonna 1949 yhdessä Viljo Revellin kanssa[6])
- Sallan kirkko – 1950 (yhdessä Eero Eerikäisen kanssa)
- Hyrylän kansakoulu, Tuusula – 1954 (yhdessä Viljo Revellin kanssa)
- Asunto Oy Hiihtovuoren tornitalot, Herttoniemi, Helsinki – 1957
- Karjasillan yhteiskoulu, Oulu – 1958
- Paattionlehdon hautausmaan siunauskappeli, Paattio Kemi – 1960
- Metsolan kansakoulu (Jousenkaaren koulu), Tapiola Espoo – 1960
- Hakalan koulu, Kotka – 1961
- Suomalais-venäläinen koulu, Helsinki – 1964
- Chydeniuksen kansakoulu, Kokkola – 1965
- Pieksämäen keskikoulu – 1968
- Onkilahden yhteiskoulu, Vaasa
- Puijonlaakson tornitalot, Kuopio – 1964
- Espoonlahden uimahalli, Espoo – 1983[7]
Lähteet
- ↑ a b c d Osmo Sipari Suomen rakennustaiteen museo. Arkistoitu 23.3.2012. Viitattu 16. maaliskuuta 2008.
- ↑ Arkkitehti Osmo Sipari. Helsingin Sanomat, 15.6.2008. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Mitä missä milloin 2009.lähde tarkemmin?
- ↑ Sallan kirkko Sallan seurakunta. Arkistoitu 4.3.2005. Viitattu 16. maaliskuuta 2008.
- ↑ Osmo Sipari Arkkitehtuurimuseo. Arkistoitu 23.3.2012. Viitattu 29. heinäkuuta 2013.
- ↑ Helsingin kaupunki: Ilmoitus Meilahden kansakoulun arkkitehtikilpailusta. Helsingin Sanomat, 10.05.1949, no 107 s. 1. Sanoma Osakeyhtiö.
- ↑ Espoonlahden uimahalli Hallikortit. Uimahalli- ja kylpylätekninen yhdistys UKTY ry. Arkistoitu 12.6.2018. Viitattu 30.9.2017.
Aiheesta muualla
- Sipari, Osmo hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
