Estrioli

Nykyään Estrioli on aihe, josta on tullut merkittävä merkitys nyky-yhteiskunnassa. Ajan myötä Estrioli:stä on tullut kiinnostava kohde monille ihmisille, koska sillä on suora vaikutus elämäntapaamme ja ympäristöömme. Se on aihe, josta on keskusteltu ja analysoitu eri näkökulmista, mikä on herättänyt kiistoja ja keskustelua yleisessä mielipiteessä. Tässä artikkelissa tutkimme Estrioli:n eri puolia, syventyen sen alkuperään, kehitykseen ja seurauksiin nykyään. Saadaksemme kattavan kuvan tästä aiheesta esittelemme erilaisia ​​näkemyksiä ja asiantuntijoiden mielipiteitä aiheesta. Epäilemättä Estrioli on olennainen asia, joka ansaitsee käsitellä vakavasti ja objektiivisesti.

Estrioli
Tunnisteet
IUPAC-nimi

(8R,9S,13S,14S,16R,17R)-13-methyl-6,7,8,9,11,12,14,15,16,

17-dekahydrosyklopentafenantreeni-3,16,17-trioli
CAS-numero 50-27-1
PubChem CID 5756
SMILES CC12CCC3C(C1CC(C2O)O)CCC4=C3C=CC(=C4)O [1]
Ominaisuudet
Molekyylikaava C18H24O3
Moolimassa 288,372 g/mol
Sulamispiste 282 °C [2]
Liukoisuus veteen 0,441 g/l [2]

Estrioli (C18H24O3) on estrogeenihormoni, jota erittyy istukassa. Aine on heikohko hormoni, jonka määrä naisen elimistössä on suurin raskauden aikana.[3]

Estriolin hoitokäyttö

Estriolia käytetään muiden estrogeenien, kuten esimerkiksi estradiolin, tavoin vaihdevuosien aikaisena hormonihotona. Hormonin teho on kuitenkin heikompi kuin estradiolin.[4] Estrioli voi myös hidastaa MS-taudin aiheuttamia muutoksia aivoissa ja vaikuttaa taudin aktiivisuuteen.[5]

Lähteet

  1. ↑ Estriol - Compound summary NCBI. Viitattu 14. tammikuuta 2020.
  2. ↑ a b Physical properties: Estriol NLM Viitattu 21.12.2008
  3. ↑ Estrioli Duodecim terveyskirjasto. Viitattu 21.12.2008.
  4. ↑ Olavi Ylikorkala: Menopaussin jälkeinen hormonihoito Duodecim terveyskirjasto. Viitattu 21.12.2008.
  5. ↑ Irina Elovaara ja Hanna Kuusisto: Naisen multippeliskleroosi. Duodecim, 2003, nro 119, s. 2037–2042. Duodecim. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 21.12.2008.

Aiheesta muualla