Nykymaailmassa Etelä-Kalimantan on ottanut ratkaisevan roolin yhteiskunnassa. Hänen vaikutusvaltansa ulottuu kaikille elämänalueille politiikasta populaarikulttuuriin. Päivä päivältä Etelä-Kalimantan muuttuu merkityksellisemmäksi ja sen vaikutus tuntuu kaikkialla. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti, mikä rooli Etelä-Kalimantan:llä on yhteiskunnan eri osa-alueilla ja miten se on kehittynyt ajan myötä. Alkuperäistään nykyiseen tilaan Etelä-Kalimantan on herättänyt ennennäkemätöntä kiinnostusta herättäen keskustelua ja pohdiskelua kaikentyyppisissä yleisöissä. Siksi on olennaista tutkia tarkasti Etelä-Kalimantan:n ympärillä olevia eri kulmia, jotta ymmärtää sen tärkeys ja osaa sopeutua sen jatkuviin muutoksiin.
Etelä-Kalimantan Kalimantan Selatan |
|
---|---|
![]() |
|
![]() Lippu |
![]() Vaakuna |
![]() Sijainti |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio |
![]() |
Hallinto | |
– Pääkaupunki | Banjarmasin |
Pinta-ala | 38 744 km² |
Väkiluku (2010) | 3 545 100 |
– väestötiheys | 100 as./km² |
Kielet |
Indonesia Banjar |
Kansat |
Banjarit (79%) Jaavalaiset (13%)[1] |
Etelä-Kalimantan (indonesiaksi Kalimantan Selatan) on provinssi Indonesiassa. Se sijaitsee Borneon saaren eteläisellä rannikolla, Jaavanmeren rannalla. Se on pinta-alaltaan pienin viidestä Kalimantanin provinssista. Etelä-Kalimantanin suurin kaupunki ja pääkaupunki on Banjarmasin.[2][3]
Provinssissa on yhteensä noin 3 545 100 asukasta (vuonna 2010) ja sen pinta-ala on 38 744 neliökilometriä.[2]
Etelä-Kalimantanin alue ja sen pääkaupunki Banjarmasin olivat keskeinen osa 1500-luvulla muodostunutta Banjarin sulttaanikuntaa.[4]