Tämä artikkeli käsittelee Etelänsaarni:tä, erittäin tärkeää aihetta, joka on viime aikoina kiinnittänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion. Etelänsaarni on aihe, joka on herättänyt keskustelua, kiistoja ja herättänyt kiinnostuksen laajassa kirjossa. Siksi on erittäin tärkeää analysoida perusteellisesti kaikki Etelänsaarni:een liittyvät näkökohdat, jotta voidaan ymmärtää sen vaikutus, sen seuraukset ja etsiä mahdollisia ratkaisuja tai vastauksia. Kautta tämän artikkelin tutkitaan erilaisia näkökulmia, esitellään asiaankuuluvaa dataa ja tarjotaan perusteellisia pohdintoja Etelänsaarni:stä, jotta voidaan valaista tätä nykyään niin tärkeää aihetta.
Etelänsaarni | |
---|---|
![]() |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Lamiales |
Heimo: | Oliivikasvit Oleaceae |
Suku: | Saarnet Fraxinus |
Laji: | angustifolia |
Kaksiosainen nimi | |
Fraxinus angustifolia |
|
Katso myös | |
Etelänsaarni eli kapealehtisaarni (Fraxinus angustifolia) on Etelä- ja Keski-Euroopassa kasvava puu.[2]
Sen lehdet ovat 20–30 cm pitkät ja muodostuvat 7–11 lehdykästä. Puu kukkii keväällä ennen lehtien puhkeamista, hedekukat ovat punaruskeita, emikukat vaaleanvihreitä.[3]