Etelästoa (Assos)

Nykymaailmassa Etelästoa (Assos) on aihe, joka on saanut suuren merkityksen eri alueilla. Henkilökohtaisella, ammatillisella tai sosiaalisella tasolla Etelästoa (Assos) on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Sen vaikutus ja merkitys ovat synnyttäneet jatkuvaa keskustelua ja jatkuvaa kiinnostusta ymmärtää sen vaikutukset. Alkuperäistään nykyiseen kehitykseensä Etelästoa (Assos) on ollut tutkimuksen, analyysin ja pohdinnan lähde. Tässä artikkelissa tutkimme Etelästoa (Assos):n eri ulottuvuuksia ja sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan.

Etelästoa
Etelästoan rauniot lounaasta päin nähtynä, hallitsevana elementtinä rakennuksen pohjoisseinä.
Etelästoan rauniot lounaasta päin nähtynä, hallitsevana elementtinä rakennuksen pohjoisseinä.
Sijainti Assos, Troas (nyk. Behram, Çanakkale, Turkki)
Koordinaatit 39°29′20″N, 26°20′13″E
Rakennustyyppi stoa
Valmistumisvuosi 200- tai 100-luku eaa.
Tyylisuunta doorilainen
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Etelästoa on nykyaikainen nimitys eräälle antiikin aikaiselle stoalle eli pylväshallille Assoksen kaupungissa Troaksessa Vähässä-Aasiassa nykyisessä Turkissa. Se sijaitsi nimensä mukaisesti kaupungin agoran etelälaidalla.[1][2][3]

Poikkileikkauspiirros Assoksen Etelästoasta.

Etelästoa rakennettiin hellenistisellä kaudella ja ajoitetaan noin vuosiin 300–100 eaa. Se edusti doorilaista tyyliä. Stoan pituus oli noin 69,1 metriä ja leveys noin 10,6 metriä.[1][2][4] Rakennuksessa oli neljä kerrosta. Agoralle päin siitä näkyi vain ylin kerros, niin että se näyttäytyi kyseiseen suuntaan yksikerroksisena. Alemmat kolme kerrosta olivat kaupunkikukkulan jyrkässä rinteessä, niin että rakennuksen kokonaiskorkeus oli noin 24,9 metriä. Alempia kerroksia käytettiin muun muassa varastotiloina.[1][3]

Stoan alimmassa eli ensimmäisessä kerroksessa oli sisternejä eli vesisäiliöitä. Toisessa kerroksessa oli 13 huonetta, jotka avautuivat rakennuksen pituussuuntaiselle käytävälle. Kolmas kerros oli jaettu kahteen laivaan 20 pylvään rivillä. Neljäs eli agoralle avautunut kerros oli samalla tavalla jaettu kahteen laivaan 20 pylväällä. Sen agoran puolen julkisivussa oli 21 doorilaista pylvästä.[1][5] Joskus stoaan on ennallistettu viideskin kerros, joka olisi sekin ollut kaksilaivainen ja jonka julkisivussa olisi ollut doorilaiset kaksinkertaiset puolipylväät ja sisäpuolen pylväissä palmettikoristeiset kapiteelit.[1]

Etelästoan länsipäässä sijaitsi heroon[4] ja eteläpuolella Lollian kylpylänä tunnettu kylpylä.[6]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e Assos, South Stoa (Building) Perseus. Viitattu 2.10.2023. (englanniksi)
  2. ↑ a b Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”ASSOS Asia Minor”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. ↑ a b Archaeological Site of Assos UNESCO World Heritage Convention. Viitattu 2.10.2023. (englanniksi)
  4. ↑ a b Clarke, J. T. & Bacon, F. H. & Koldewey, R.: ”Restored plan of the agora at Assos”, Investigations at Assos, s. 33, fig. 4. Cambridge, MA. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  5. ↑ Clarke, J. T. & Bacon, F. H. & Koldewey, R.: ”Restored plans of the south stoa in the agora at Assos”, Investigations at Assos, s. 77. Cambridge, MA. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  6. ↑ City map of Assos ResearchGate. Viitattu 2.10.2023. (englanniksi)

Aiheesta muualla