Stoa (rakennustyyppi)

Nykymaailmassa Stoa (rakennustyyppi) on aihe, joka herättää edelleen kiinnostusta ja keskustelua. Stoa (rakennustyyppi) on edelleen erittäin tärkeä aihe yhteiskunnalliseen vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai populaarikulttuuriin kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Stoa (rakennustyyppi):stä on tutkittu ja kirjoitettu paljon vuosien varrella, eikä sen merkitys ole vähentynyt pienintäkään. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nykymaailmassa Stoa (rakennustyyppi) on edelleen tutkimus- ja tutkimuskohde eri tieteenaloilla. Tässä artikkelissa tutkimme Stoa (rakennustyyppi):n eri puolia ja sen merkitystä nykymaailmassa.

Uudelleenrakennettu Attaloksen stoa Ateenassa.
Attaloksen stoan pylväikköä sisältä.

Stoa (m.kreik. στοά) tarkoitti antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa vapaasti seisovaa avointa pylväshallia tai rakennukseen liittyvää katettua pylväshallia, joka oli yleensä tarkoitettu julkiseen käyttöön.[1] Varhaiset stoat muodostuivat yleensä rakennuksen sivua reunustavasta pylväiköstä, ja ne olivat usein doorilaista tyyliä. Myöhemmin stoissa saattoi olla kaksi kerrosta, ja ne olivat usein joonialaista tyyliä.

Stoia oli usein suurten kaupunkien agoran eli markkinapaikkojen ympärillä. Stoat olivat avoimia yleisölle: kauppiaat saattoivat myydä niissä tavaroitaan, taiteilijat esitellä taidettaan, filosofit opettaa ja niissä saatettiin pitää uskonnollisia kokouksia. Stoalainen filosofikoulukunta sai nimensä stoasta.

Kuuluisia stoia

Assoksessa

Ateenassa

Delfoissa

Deloksella

Korintissa

Olympiassa

Muualla

Katso myös

Lähteet

  1. Valkeapää, Leena: Stoa (PDF) Taidehistorian sanasto. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 11.9.2013.

Aiheesta muualla

  • Morison, William: The Stoa The Internet Encyclopedia of Philosophy. (englanniksi)