Etelä-Jeolla:n maailmasta löydämme monenlaisia näkökohtia ja erityispiirteitä, jotka ansaitsevat tutkia ja ymmärtää. Asiantuntijoiden ja tutkijoiden kiinnostuksen kohteena ja tutkimusten kohteena on ollut Etelä-Jeolla sen alkuperästä sen merkitykseen nykyään. Etelä-Jeolla:tä koskevien mielipiteiden ja lähestymistapojen moninaisuus kutsuu pohtimaan sen vaikutuksia yhteiskunnan eri osa-alueille. Kautta historian Etelä-Jeolla on synnyttänyt keskusteluja, kiistoja ja jopa inspiraatiota jättäen jälkensä kulttuuriin, tieteeseen, politiikkaan ja muille alueille. Tässä artikkelissa perehdymme Etelä-Jeolla:n kiehtovaan universumiin ja tutkimme sen monia puolia ja merkitystä nykymaailmassa.
Etelä-Jeolla 전라남도 |
|
---|---|
![]() |
|
Valtio | Etelä-Korea |
Hallinto | |
– hallinnollinen keskus | Muan |
– Kuvernööri | Park Joon-yung |
Pinta-ala | 11 911,30 km² |
Väkiluku (2010) | 1 777 409 |
– väestötiheys | 149,2 as./km² |
Maakunnan kotisivu |
Etelä-Jeolla (kor. 전라남도, Jeollanam-do, hanja 全羅南道) on yksi Etelä-Korean maakunnista. Se sijaitsee maan lounaisosassa Koreansalmen ja Keltaisenmeren rannalla ja ympäröi Gwangjun metropolikaupunkia. Maakunta rajautuu pohjoisessa Pohjois-Jeollan ja idässä Etelä-Gyeongsangin maakuntiin. Etelä-Jeollan asukasluku on 1 777 409 (vuonna 2010) ja pinta-ala 11 911,30 neliökilometriä.[1] Maakunnan pääkaupunki oli aiemmin Gwangju, mutta hallinto siirrettiin Muanin piirikuntaan vuonna 2005.[2]
Etelä-Jeolla muodosti aiemmin Pohjois-Jeollan kanssa historiallisen Jeollan maakunnan. Se on yksi Etelä-Korean maaseutuvaltaisimmista alueista, ja neljännes maakunnan väestöstä saa edelleen elantonsa maanviljelystä. Maakunnan rannikko on rikkonainen ja sen edustalla on lukuisia saaria; sille leimallisia piirteitä ovatkin riisipellot, dramaattiset rannikkonäkymät ja merellinen keittiö. Maakunta oli myös yksi maan demokratialiikkeen keskuksista ja presidentti Kim Dae-jungin kotipaikka. Etelä-Jeollan toinen kuuluisuus on japanilaiset 1500-luvulla voittanut amiraali Yi Sun-sin.[3][4]
Pääkaupunki | Soul |
---|---|
Suurkaupungit | |
Provinssit |