Nykyään Etelänmerinorsu:stä on tullut nyky-yhteiskunnan peruskysymys, ja sillä on suuri vaikutus elämämme eri alueilla. Olipa kyseessä teknologinen, sosiaalinen, poliittinen tai taloudellinen sfääri, Etelänmerinorsu on onnistunut vaikuttamaan päätöksiimme ja siihen, miten näemme ympäröivän maailman. Teknologian ja globalisaation jatkuvan kehityksen myötä Etelänmerinorsu:stä on tullut vertailukohta vuorovaikutustemme monimutkaisuuden ja sen vaikutuksen todellisuuteen ymmärtämisessä. Tässä artikkelissa tutkimme Etelänmerinorsu:n vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan ja sitä, miten se on muokannut tapaamme ajatella ja toimia maailmassa, jossa elämme.
Etelänmerinorsu | |
---|---|
![]() |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
Lahko: | Petoeläimet Carnivora |
Heimo: | Hylkeet Phocidae |
Suku: | Norsuhylkeet Mirounga |
Laji: | leonina |
Kaksiosainen nimi | |
Mirounga leonina |
|
![]() Etelänmerinorsun levinneisyysalue |
|
Katso myös | |
Etelänmerinorsu eli etelänisohylje[2] (Mirounga leonina) on suurikokoinen varsinaisiin hylkeisiin (Phocidae) kuuluva merinisäkäs. Se on saanut nimensä suuren kokonsa sekä aikuisen uroksen kärsämäisen kuonon takia. Etelänmerinorsujen lukumääräksi on arvioitu noin 650 000 yksilöä.[1]
Urosmerinorsu voi kasvaa 6,5 metriä pitkäksi ja painaa jopa 3600 kg. Naaraat ovat paljon pienempiä.
Etelänmerinorsut elävät lähellä Etelämannerta. Niitä oli ennen paljon Tasmaniassa, mutta ne on sieltä metsästetty liki sukupuuttoon. Niitä nähdään toisinaan Uudessa-Seelannissa ja Etelä-Afrikassa. Puolet kokonaiskannasta pesii Etelä-Georgian saarilla; muut pesimäalueet ovat Macquariensaari, Heardinsaari ja Kerguelen.
Etelänmerinorsut saalistavat ennen kaikkea mustekaloja.