Eukseniitti
Nykymaailmassa Eukseniitti:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Eukseniitti on kiinnittänyt suuren yleisön huomion joko yhteiskunnallisen vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä, populaarikulttuurin vaikutuksensa tai minkä tahansa muun näkökohdan vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Eukseniitti:n monia puolia sen alkuperästä sen vaikutuksiin nykymaailmassa. Tutkimme sen merkitystä eri alueilla sekä sen vaikutuksia yhteiskunnan eri sektoreihin. Lisäksi analysoimme asiantuntijoiden näkökulmia ja erilaisia näkemyksiä Eukseniitti:stä, tavoitteenamme tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä nykypäivän niin tärkeästä aiheesta.
| Eukseniitti | |
|---|---|
 Pala eukseniittia Norjasta (läpimitta n. 11 cm) |
|
| Luokka | oksidimineraalit |
| Kemialliset ominaisuudet | |
| Kemiallinen kaava | (Y,Ca,Ce,U,Th)(Nb,Ta,Ti)2O6 |
| Molekyylipaino | 392,28 g/mol |
| Fysikaaliset ominaisuudet | |
| Väri | musta, ruskean- tai vihertävänmusta |
| Kidejärjestelmä | rombinen |
| Kovuus Mohsin asteikolla | 5,5–6,5 |
| Tiheys | 4,7–5,9 g/cm3 |
| Optiset ominaisuudet | |
| Kiilto | metallikiilto |
| Taitekerroin | 2,06–2,24 |
| Viiru | kellertävä, harmahtava tai punertavanruskea |
| Läpinäkyvyys | läpinäkyvä vain ohuissa leikkauksissa |
| Muut ominaisuudet | metamiktaattinen, radioaktiivinen |
| Lähteet | |
| Aiheesta muualla | |
Eukseniitti, kirjoitetaan joskus euxeniitti tai eukseniitti-(Y), (Y,Ca,Ce,U,Th)(Nb,Ta,Ti)2O6, on harvinainen oksidimineraali, joka sisältää harvinaisia maametalleja yttriumia ja ceriumia, sekä muista metalleista niobiumia, tantaalia, titaania ja tyypillisesti myös uraania ja toriumia. Nämä jälkimmäiset kaksi alkuainetta tekevät mineraalista lievästi radioaktiivisen. Eukseniittia löydettiin ensimmäisen kerran 1870. Mineraali on nimetty kreikan kielen sanasta εύξεινος, "ystävällinen muukalaisille", mikä on viittaus niihin useisiin harvinaisiin alkuaineisiin, joita mineraali sisältää.[1][2][4]
Esiintyminen
Eukseniittia esiintyy graniittisissa pegmatiiteissa ja niin kutsutun detritaalisen mustan hiekan yhteydessä.[3]
Sitä on löydetty useista paikoista ympäri maailman. Ensimmäinen löytöpaikka oli Jølster, Sunnfjord, Norjassa. Muita tärkeimpiä esiintymiä on Uralvuoristossa Venäjällä, Ruotsissa, Brasiliassa, Madagaskarilla, Kanadan Ontariossa ja Arizonassa, Wyomingissa sekä Coloradossa Yhdysvalloissa.[4]
Suomessa Kuusamon Uuniniemen karbonatiittijuonessa on eukseniittiä yhdessä monatsiitti-Ce:n, Fe-kolumbiitin ja zirkonin kanssa.[5]
Ominaisuudet
Euksenitti on metamiktaattinen mineraali eli sen radioaktiivisuus muuttaa kiteiden rakennetta. Koska sen koostumus vaihtelee, mineraalin ominaispaino vaihtelee suurella välillä 4,7–5,9 g/cm3. Mohsin kovuus on 5,5–6,5. Eukseniitti on normaalisti mustaa, mutta myös tummanruskeita, oransseja, kellertäviä ja tummanvihreitä muotoja on tavattu.[1][2]
Lähteet
- ↑ a b c Webmineral data Viitattu 4.2.2016. (englanniksi)
- ↑ a b c Mindat.org Viitattu 4.2.2016. (englanniksi)
- ↑ a b Handbook of Mineralogy (pdf) (englanniksi)
- ↑ a b galleries.com: Euxenite (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 4.2.2016. (englanniksi)
- ↑ Geologian Tutkimuskeskus: Hi-tech-metallitutkimukset vuosina 2009–2012 (PDF) 31.12.2013, s. 29.