Tämän päivän artikkelissa puhumme Excubitores:stä. Excubitores on aihe, joka on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua vuosien varrella, ja sen yhteiskunnallisen vaikutuksen ymmärtämiseksi on tärkeää tuntea sen kaikki näkökohdat. Seuraavilla riveillä aiomme tutkia sen alkuperää, kehitystä ja sen merkitystä nykyään. Excubitores on eri tieteenalojen tutkima aihe, jonka avulla saamme siitä laajan ja täydellisen näkemyksen. Lisäksi näemme kuinka se on vaikuttanut jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin ja mitkä ovat tulevaisuuden näkymät. Epäilemättä Excubitores on kiehtova aihe, jota kannattaa tutkia perusteellisesti.
Excubitores (lat., ’vartijat’, kreik. ἐξκούβιτοι, ekskoubitoi) oli Bysantin keisarien palatsihenkivartiokaarti, jonka perusti keisari Leo I (hallitsi 457–474) korvaamaan aiemmat Scholae-joukot.[1] Kaarti koostui 300 miehestä, jotka oli värvätty Isaurian vuoristosta Vähästä-Aasiasta. Kaartin komentaja comes excubitorum nousi usein keisarillisessa hovissa erittäin korkeaan asemaan.[2] Kaartista tuli 600-luvulla pelkkä seremoniallinen palatsiyksikkö, kunnes keisari Konstantinos V (hallitsi 741–775) organisoi sen uudelleen Ekskoubitoi-nimiseksi armeijan tagmata-eliittiyksiköksi,[3] jonka komentajan arvonimi oli domestikos ton ekskoubiton.[4] Käsite katosi käytöstä 1000-luvulla.[5] Ekskoubitoi-tagma mainitaan viimeisen kerran vuonna 1081, kun se osallistui Dyrrhakhionin taisteluun normanneja vastaan.[6]