Fineli

Tämän päivän artikkelissa aiomme syventyä aiheeseen Fineli, kysymys, joka on herättänyt suurta kiinnostusta viime aikoina. Alkuperäistään nykypäivään Fineli on ollut keskustelun ja analyysin kohteena eri aloilla politiikasta tieteeseen, mukaan lukien kulttuuri ja yhteiskunta yleensä. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia ​​näkökulmia ja lähestymistapoja, joita Fineli:lle on annettu ajan myötä, sekä sen vaikutusta ja merkitystä nykymaailmassa. Kattavan ja tarkan analyysin avulla pyrimme valaisemaan tätä jännittävää ja monimutkaista aihetta, jotta voimme tarjota lukijoillemme kattavan ja päivitetyn näkemyksen Fineli:stä.

Fineli
Verkkosivusto www.fineli.fi
Kaupallinen Ei
Kielet 3
Omistaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Avattu 1999
Nykyinen tila Päivitetään vuosittain

Fineli on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämä elintarvikkeiden kansallinen koostumustietopankki.[1][2] Fineli sisältää tiedot yli 3 400 elintarvikkeesta ja 54 ravintotekijästä.[3] Tavallisia ravintotekijöitä ovat muun muassa hiilihydraatit, rasvat, proteiinit, kivennäisaineet ja vitamiinit.

Finelin verkkosivut ovat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Fineli on osa EuroFIR:n koostumustietokantojen verkostoa.

Historia

Finelin koostumustietokanta on perustettu vuonna 1989. Alun perin koostumustietokanta on kerätty tutkimustarkoituksiin.[4]. Epidemiologisissa tutkimuksissa on haettu yhteyksiä ruoankäytön ja sairauksien välille. Tällaisia on löydetty muun muassa sydän- ja verisuonitautien ja erilaisten syöpien välillä.[5]

Vuodesta 1999 alkaen Fineli on ollut käytettävissä myös internetissä. [6]

Käyttö

Fineli on tarkoitettu vastaamaan erityisesti Suomessa käytettäviä elintarvikkeita ja niiden koostumusta. [7] Tiedot sopivat kohtalaisen hyvin myös Suomen lähialueilla, ja Fineliä käytetään Suomen lisäksi myös Virossa, Ruotsissa ja Norjassa. Finelin verkkosivustolla vierailee päivittäin noin 4 000 kävijää. [8]

Finelin verkkosivustolla vierailee ravinnosta kiinnostuneita laidasta laitaan: laihduttajia, hiilihydraattitietoisia, voimailijoita - sekä koirien ravitsemuksesta kiinnostuneita. Tärkeitä käyttäjäryhmiä ovat myös henkilöt, joilla on ravitsemukseen liittyviä sairauksia, kuten diabetes tai keliakia [6][8].

Fineli on keskeisessä osassa suomalaista ruoankäyttötutkimusta. Finelin tietoja käytetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kaikessa ravitsemustutkimuksessa, kuten esimerkiksi Finravinto-tutkimuksessa[9]. Lisäksi Finelin tietoja käytetään ravitsemuslaskentaohjelmistojen välityksellä muissa tutkimuslaitoksissa, ruokapalveluissa ja yrityksissä. Myös monet ravitsemusterapeutit käyttävät Finelin tietoja. [10] [11]

Finelin tiedot ovat helmikuusta 2015 alkaen vapaasti käytettävissä avoimena datana. [12]

Lähteet

  1. ↑ Valtioneuvoston selonteko elintarviketurvallisuudesta. 2010. VSN/2010 vp. Eduskunta. Viitattu 9.11.2012
  2. ↑ Valtioneuvoston selonteko ruokapolitiikasta pdf-muodossa (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 9.11.2012.
  3. ↑ Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ravitsemusyksikkö. Fineli. Elintarvikkeiden koostumustietokanta. Versio 14. Helsinki 2011. fineli.fi
  4. ↑ Academy of Finland. Evaluation of the National Public Health Institute of Finland. Publications of the Academy of Finland. 1995;9
  5. ↑ (toim)Aro, A., Mutanen, M. ja Uusitupa, M. 1999 Ravitsemustiede. Duodecim. Helsinki.
  6. ↑ a b Pakkala,H. Reinivuo, H. ja Ovaskainen, M-L. 2006.Food composition on the World Wide Web: A user-centred perspective. Journal of food composition and analysis 2006;19:231-240.
  7. ↑ Karlsson, M. 2012. Fineli – ravintoainetiedot helposti netistä. (Arkistoitu – Internet Archive). Tesso. Viitattu 9.11.2012
  8. ↑ a b Pakkala H, Christensen T, Presser K, 2012Using Google Analytics to measure visitor statistics: The case of food composition websites. International Journal of Information Management.
  9. ↑ (toim.) Paturi M, Tapanainen H, Reinivuo H, Pietinen P. 2008 Finravinto 2007 -tutkimus. – The National FINDIET 2007 Survey. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja, B23/2008, 228 sivua ISBN 978-951-740-847-9 (print.), ISBN 978-951-740-848-6 (pdf), ISSN 0359-3576 pdf-muodossa Viitattu 9.11.2012
  10. ↑ Pakkala,H. Reinivuo, H. ja Ovaskainen, M-L. 2003. Elintarvikkeiden koostumustietopankin käyttö ja kehittäminen kuntien ravitsemusneuvonnassa. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B2/2003
  11. ↑ Diet32 – kehitysyhteistyötä ravitsemusterapeuttien kanssa! (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 9.11.2012
  12. ↑ Elintarvikkeiden koostumustietopankki Finelin tiedot vapaasti käyttöön (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 28.2.2014

Aiheesta enemmän