Foucault’n heiluri

Nykymaailmassa Foucault’n heiluri:stä on tullut jatkuvan ja erittäin relevantin keskustelun aihe eri alueilla. Olipa kyse politiikasta, yhteiskunnasta, tekniikasta tai millä tahansa muulla alalla, Foucault’n heiluri on herättänyt suurta kiinnostusta ja ollut useiden tutkimusten ja tutkimusten kohteena. Sen vaikutus jokapäiväiseen elämään ja eri alueiden kehitykseen on kiistaton, minkä vuoksi sen vaikutukset ja seuraukset on analysoitava perusteellisesti. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia ​​näkökulmia ja lähestymistapoja Foucault’n heiluri:een, jotta voimme ymmärtää paremmin sen vaikutusta ja kattavuutta nykyään.

Hakusana ”Foucaultin heiluri” ohjaa tänne. Umberto Econ romaania käsittelee artikkeli Foucaultin heiluri (romaani).
Animaatio Foucault'n heilurin liikkeestä eteläisellä pallonpuoliskolla.

Foucault’n heiluri on heiluri, jolla voidaan osoittaa maapallon pyörimisliike akselinsa ympäri. Nimensä se on saanut keksijänsä, ranskalaisen fyysikon Léon Foucault’n mukaan.

Foucault’n heiluri on hyvin pitkävartinen heiluri, joka on ripustettu siten, että se voi vapaasti kiertyä suhteessa kiinnityskappaleeseen, esimerkiksi ristinivelellä. Kun heiluri saatetaan heiluriliikkeeseen, se jatkaa heilumista samassa tasossa. Koska maapallo pyörii, heilumistaso kiertyy suhteessa maan pintaan.

Foucault esitteli heilurinsa yleisölle ensi kerran Pariisin Panthéonissa vuonna 1851. Heilurin varsi oli 67 metriä pitkä teräslanka ja sen päässä oli 2,7 kilogramman messinkipallo heilurina.[1] Kuuluisa Foucault’n heiluri sijaitsi aikoinaan Pietarin Iisakin kirkossa, jossa neuvostoaikana toimi ateismin museo. Heiluri oli maailman suurin, yli 90 metriä pitkä. Suomen ensimmäinen Foucault’n heiluri asennettiin Eurajoen vesitorniin vuonna 1986[1]. Kuusamon vesitorniin rakennettiin 40 metriä korkea heiluri vuonna 2001. Myös Lahdessa Pirttiharjun vesitornissa[2], Turun yliopistossa fysiikan laitoksella ja Vantaalla tiedekeskus Heurekassa on Foucault’n heiluri.

Heilurin on väitetty hidastuvan auringonpimennyksen aikana.[3] Auringonpimennyksen välillisten vaikutusten on arvioitu riittävän selittämään tämän Allais’n efektiksi kutsutun ilmiön.[4]

Lähteet

  1. ↑ a b O’Rourke, Petra: Eurajoen Foucault’n heiluri osoittaa maapallon pyörimisliikkeen akselinsa ympäri 29.4.2010. Teollisuuden Voima Oyj. Arkistoitu 25.5.2012. Viitattu 19.1.2011.
  2. ↑ Meidän historia Lahden Ursa ry. Arkistoitu 25.2.2021. Viitattu 6.3.2021.
  3. ↑ Decrypting the Eclipse, A Solar Eclipse, Global Measurements and a Mystery NASA. Arkistoitu 30.10.2011. Viitattu 20.11.2011.
  4. ↑ Phys. Rev. D 67, 022002 (2003): Allais gravity and pendulum effects during solar eclipses explained Aps.org. 2003. Viitattu 4.8.2013.

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Foucault’n heiluri.