Francis Ponge
Nykymaailmassa Francis Ponge on aihe, joka on kiinnittänyt monien huomion. Francis Ponge on aihe, joka herättää edelleen kiinnostusta ja keskustelua riippumatta siitä, onko se merkityksellinen nyky-yhteiskunnassa, sen vaikutus arkielämään tai sen vaikutus ammattialalla. Vuosien ajan Francis Ponge on ollut tutkimuksen, keskustelun ja analyysin kohteena, eikä sen merkitys ole lakannut kasvamasta ajan myötä. Tässä artikkelissa tutkimme Francis Ponge:n eri puolia, sen kehitystä vuosien varrella ja sen merkitystä nykyään. Erilaisten lähestymistapojen ja näkökulmien kautta valotamme tätä niin paljon puhetta herättänyttä aihetta.
| Francis Ponge | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1899 Montpellier, Ranska |
| Kuollut | 1988 (88–89 vuotta) Le Bar-sur-Loup, Ranska |
| Kansalaisuus | Ranska |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | ranska |
| Tuotannon kieli | ranska |
| Kirjallinen suuntaus | eksistentialismi |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
|
|
|
Francis Ponge (1899 Montpellier, Ranska – 1988 Le Bar-sur-Loup, Ranska) oli ranskalainen runoilija. Ponge työskenteli kirjailijanuransa ohella toimittajana, kustannustoimittajana ja ranskan kielen opettajana. Hän osallistui toisen maailmansodan aikana vastarintaliikkeeseen ja kuului vuosina 1937–1947 kommunistipuolueeseen. Hän sai vaikutteita eksistentialismista, ja esinerunoissaan hän paljastaa kielen avulla objektin itsenäisenä, omanlakisena maailmana.[1]
Palkinnot ja tunnustukset
- Neustadt-palkinto, 1974[2]
Suomennettuja runoja
Lähde[3]
- Antologioissa
- Sanat että tietäisimme: kymmenen ranskalaista runoilijaa, toim. Mirja Bolgár, Helsinki: WSOY 1975 ISBN 951-0-06681-8
- Tuhat laulujen vuotta: valikoima länsimaista lyriikkaa, toim. Aale Tynni, Helsinki: WSOY 1957, 1974 ISBN 951-0-06216-2, 2004 ISBN 951-0-29121-8
- Runon jäljillä, toim. Hannu-Pekka Lappalainen, Helsinki: Kirjayhtymä 1987 ISBN 951-26-3047-8
- Runot
- Katkarapu kymmenesti (kerrankin) tilillä (La crevette dix fois (pour une) sommée), suom. Väinö Kirstinä, teoksessa: Sanat että tietäisimme (Runo kokoelmasta Le Grand Recueil III, Piéces, 1961)
- Kynttilä (La bougie), suom. Aale Tynni, teoksessa: Sanat että tietäisimme (Runo kokoelmasta Le parti pris des choses, 1942)
- Perhonen (Le Papillon), suom. Aale Tynni, teoksessa: Tuhat laulujen vuotta, 1974 ja 2004
- Puunrunko (Le Tronc d'arbre), suom. Aale Tynni, teoksessa: Tuhat laulujen vuotta, 1974 ja 2004
- Tulitikku (L'allumette), suom. Aale Tynni, teoksissa: Runon jäljillä ja Sanat että tietäisimme (Runo kokoelmasta Le Grand Recueil I, Lyres, 1961.)
Lähteet
- ↑ Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Ponge, Francis”, Otavan kirjallisuustieto, s. 590. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X
- ↑ Ponge, Francis, Kirjasampo, viitattu 3.8.2021
- ↑ Francis Ponge, (Arkistoitu – Internet Archive) Päivittyvä luettelo suomennetuista runoista. Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta. Päivitetty 27.7.2021, viitattu 3.8.2021
