Nykymaailmassa Františkovy Lázně:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Alan asiantuntijoista aiheesta tietoa etsiviin Františkovy Lázně on kiinnittänyt monien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Františkovy Lázně:stä on tullut keskustelun ja pohdiskelun keskipiste monien ominaisuuksiensa ja jokapäiväisen elämän eri osa-alueiden vaikutuksensa ansiosta. Tässä artikkelissa tutkimme tarkasti Františkovy Lázně:tä ja sen vaikutuksia tarjoamalla yksityiskohtaista analyysiä ja erilaisia näkökulmia tähän kiehtovaan aiheeseen.
Františkovy Lázně Franzensbad |
|
---|---|
![]() |
|
![]() ![]() Františkovy Lázně |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Tšekki |
Lääni | Karlovy Vary |
Piirikunta | Cheb |
nimetty | 1793 |
kaupunkioikeudet | 1865 |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 25,76 km² |
Korkeus | 442 m |
Väkiluku (2021) | 5 032[1] |
Františkovy Lázně (; saks. Franzensbad) on kylpyläkaupunki Karlovy Varyn läänissä Tšekin tasavallassa lähellä Saksan rajaa. Siellä on noin 5 000 asukasta (2021).[1]
Alue on tunnettu keskiajalta lähtien mineraalivesilähteistään, joissa on runsaasti hiilidioksidia ja Glauber-suolaksi kutsuttua natriumsulfaattia ja joista osa on radioaktiivisia. 1500-luvulla alkemisti Paracelsus yritti analysoida vedet, ja tunnetuimman lähteen, Frantisek-lähteen, vesitynnyreitä myytiin läheisessä Chebin kaupungissa. Františkovy Lázně vakiintui kylpyläpaikaksi vasta 1700-luvun lopulla. Vuonna 1793 kaupunki sai nimen keisari Frans I:n mukaan. Kaupunkioikeudet se sai vuonna 1865. Kylpyläkaupungin suosiota on nostanut rikki- ja rautapitoinen muta, jota käytetään mutakylpyihin ja gynekologisten sairauksien hoitoon. Ennen vuotta 1939 sen asukkaat olivat lähes kokonaan saksalaisia, mutta toisen maailmansodan jälkeen sinne on asutettu pääasiassa tšekkiläisiä.[2]
Yhdessä lähikaupunkien Karlovy Varyn ja Mariánské Lázněn kanssa se on osa Länsi-Böömin kylpyläkolmiota.[3] Vuonna 2021 kaupungista tuli osa kansainvälistä Unescon maailmanperintökohdetta nimellä Euroopan suuret kylpyläkaupungit.[4]
Kaupungin keskusta on hyvin säilynyt ja vuodesta 1992 lähtien suojeltu urbaani muistomerkkialue.
Nähtävyyksiin kuuluuu vuosina 1815–1820 rakennettu empiretyylinen roomalaiskatolinen Kristuksen taivaaseenastumisen kirkko (Kostel Povýšení sv. Kříže),[5] ortodoksinen barokkityyliä edustava Pyhän Olgan kirkko[6] sekä uusromaaniseen tyyliin rakennetu evankelinen Pietarin ja Paavalin kirkko.[7]