Tässä artikkelissa tutkimme Fredrik Jansson:tä eri näkökulmista ja analysoimme sen merkitystä, vaikutusta ja merkitystä eri yhteyksissä. Fredrik Jansson on ollut asiantuntijoiden, tutkijoiden ja harrastajien kiinnostuksen ja keskustelun kohteena Fredrik Jansson:n alkuperästä tämän päivän kehitykseen. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme valaisemaan Fredrik Jansson:n vähemmän tunnettuja puolia sekä tuomaan esiin sen vaikutusta niinkin vaihtelevilla aloilla kuin tiede, kulttuuri, teknologia tai yhteiskunta yleensä. Monitieteisellä lähestymistavalla käsittelemme Fredrik Jansson:n monia puolia tarjotaksemme kattavan ja rikastuttavan näkemyksen tästä aiheesta.
Axel Fredrik Salomon Jansson (12. elokuuta 1858 Helsinki – 5. toukokuuta 1906 Helsinki) oli suomalainen juristi, asianajaja ja virka- ja valtiopäivämies.[1][2]
Janssonin vanhemmat olivat laamanni, valtiopäivämies August Fredrik Jansson ja Rosalie Karolina Josefina Saurén ja puolisot vuodesta 1886 Sigrid Aurora Becker (k. 1900) ja vuodesta 1902 Olga Karolina Reincke. Jansson tuli ylioppilaaksi 1876, suoritti ylemmän oikeustutkinnon 1882 ja sai varatuomarin arvon 1885. Hän perusti asianajotoimiston kollegansa kanssa 1885, mutta toimi ensin senaatissa ylimääräisenä kopistina 1886 ja rautatiehallituksessa notaarina 1887. Jansson oli myös kutomoliikkeen perustaja ja johtaja ja omisti Nordsjön kartanon. Hän oli Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen vuodesta 1891 aina kuolemaansa saakka. Jansson oli porvarissäädyssä Raahen edustaja valtiopäivillä 1891 ja Helsingin edustaja valtiopäivillä 1894, 1897, 1899, 1904–1905 ja 1905–1906.[1][2]