Tässä artikkelissa perehdymme GATT-sopimus:n kiehtovaan maailmaan, aiheeseen, joka on saanut asiantuntijoiden ja uteliaiden huomion. GATT-sopimus on aihe, joka on herättänyt kiinnostusta eri aloilla politiikasta tieteeseen, mukaan lukien populaarikulttuuri ja historia. Vuosien varrella GATT-sopimus on ollut keskustelun ja analyysin aiheena, ja sen merkitys ja relevanssi on kasvanut jatkuvasti. Tässä artikkelissa sukeltaamme GATT-sopimus:n eri puoliin ja tutkimme sen vaikutusta yhteiskuntaan ja sen kehitystä ajan myötä.
GATT (lyhenne sanoista General Agreement on Tariffs and Trade[1]) on kansainvälisen kaupan edistämiseksi 1947 solmittu tulleja ja kaupankäyntiä koskeva yleissopimus, joka oli voimassa vuoteen 1995 asti. Sopimuksen tavoitteena oli helpottaa kansainvälistä kaupankäyntiä ja estää siinä esiintyvää syrjintää.[2]
GATT-sopimuksella pyrittiin tullien alentamiseen ja tätä kautta kaupan esteiden vähentämiseen. Sopimusta tarkistettiin myöhemmin useita kertoja. Sopimuksen voimassaoloaikana maailman tullitaso laski 40 prosentista neljään prosenttiin. Suomi liittyi sopimukseen 25. huhtikuuta 1950[3]. GATTin pohjalta syntyi Maailman kauppajärjestö eli WTO vuonna 1995.[4]