Protektionismi

Tässä artikkelissa Protektionismi:tä ja sen vaikutuksia nyky-yhteiskuntaan analysoidaan yksityiskohtaisesti. Alkuperäistään sen kehitykseen ja merkitykseen eri alueilla, Protektionismi on ollut perustavanlaatuinen rooli ihmisten elämässä. Tämän artikkelin kautta tutkitaan sen monia puolia ja sen vaikutusta tarkastellaan eri yhteyksissä henkilökohtaisesta globaaliin tasoon. Siinä tarkastellaan, kuinka Protektionismi on muokannut tapaamme olla vuorovaikutuksessa, kommunikoida ja kokea ympäröivä maailma. Lisäksi pohditaan mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita ja niiden merkitystä ihmiskunnalle yleensä.

Osa artikkelisarjaa
Talousjärjestelmät

Pääsuuntaukset

Aatesuunnan mukaan
Ohjauksen mukaan
Alueittain
Sektoreittain
Omistaminen
Siirtymät
Ohjaus
Lisää aiheesta

Protektionismi (ransk. protectionnisme) on oman maan tuotannon, työllisyyden ja omavaraisuuden suojelemista ja edistämistä. Protektionistisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi suojatullit, valtiontuet, tariffit ja kiintiöt sekä tuotteiden laatuvaatimukset.[1][2][3]

Vaikutukset

Kun kilpailijamaasta tuodun raaka-aineen hankintakustannus nousee sille asetetun tullin vuoksi, kotimaisten tuottajien kilpailuasema paranee. Toisaalta kyseistä raaka-ainetta käyttävän teollisuuden kustannukset kasvavat, ja tullit asettanut maa voi joutua kohtaamaan muiden maiden asettamia rankaisutulleja.[3]

Historia

Maailmantaloudessa oli 1930-luvulla vallalla protektionismi. Monen suomalaisen tuotteen synty ajoittuu 1930-luvun protektionismiin. Toisaalta se vaikutti maatalouteen Suomessa. Esimerkiksi Suomen omavaraisuus viljan suhteen nousi noin 40 prosentista noin 90 prosenttiin vuoteen 1938 mennessä. Myllyteollisuus kasvoi, samoin maatalouskoneiden tuotanto.[4]

Nykyaikana protektionismia on purettu ja maiden välistä kauppaa vapautettu, koska protektionismia pidetään haitallisena maan kehittymisen ja pitkän aikavälin talouskasvun kannalta.[3]

Arvostelua

Brittiläisen Liberaalipuolueen poliittinen juliste 1910-luvulta, joka esittelee puolueen näkemyksiä vapaakaupan ja protektionismin eroista. Vapaakauppa näkyy ääriään myöten täynnä olevassa kaupassa jossa on paljon asiakkaita alhaiset hinnat kun taas protektionismi näkyy kaupassa jossa on korkeat hinnat ja työvoimapula sekä kauppiaan ja hintasääntelijän välisestä vihamielisyydestä.

Protektionismi oli keskeinen osa merkantilismia. Liberalismin kannattajat ovat 1700-luvulta alkaen väittäneet protektionismin hyödyttävän vain valtion suojelullaan suosimia yrityksiä kansalaisten kustannuksella ja sanoneet vapaakaupan olevan yleinen etu.[5] Protektionismin vastustajien mukaan teollisuudenalojen suojelu tyypillisesti johtaa kilpailukyvyn heikkenemiseen, kun kilpailupaine ei enää pakota toiminnan tehostamiseen ja tuotteiden parantamiseen. Liberalismin perinteinen perustelu on suhteellisen edun periaate, jonka mukaan jokainen maa pärjää paremmin, jos tekee vain niitä tuotteita, joita maassa kannattaa tehdä, ja tuo muut tuotteet ulkomailta. Protektionismia perustellaan kuitenkin usein turvallisuuspoliittisilla näkökohdilla.lähde?

Katso myös

Osa artikkelisarjaa
Konservatismi
Pääsuuntaukset
Alueelliset suunnat
Käsitteet
Filosofit
Poliitikot
Järjestöt
Lisää aiheesta

Lähteet

  • Aikio, Annukka ja Vornanen, Rauni: Uusi sivistyssanakirja. Kustannusosakeyhtiö Otava 1993. ISBN 951-1-11365-8.
  • Protektionismi ja valtion suojelu. Eivapaakauppaa.fi. 26.4.2016. Arkistoitu 12.6.2016.

Viitteet

  1. ↑ Aikio ja Vornanen 1993, s. 504
  2. ↑ Taloustiede:protektionismi Tieteen termipankki. Viitattu 3.4.2022.
  3. ↑ a b c Viikon kysymys: Mitä tarkoittaa protektionismi? 6.6.2018. Elinkeinoelämän keskusliitto. Viitattu 6.4.2025.
  4. ↑ Pihkala, Erkki: Suomalaiset maailmantaloudessa keskiajalta EU-Suomeen, s. 149. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2001.
  5. ↑ Klein, Daniel: Liberal Anti-Imperialism, 1.7.2004. (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla