Gabriel Engberg

Nykymaailmassa Gabriel Engberg on aihe, joka on saanut suurta merkitystä ja mielenkiintoa. Ilmestymisestään lähtien se on herättänyt keskustelua ja keskustelua, ja siitä on tullut keskeinen kohta eri alueilla. Sen vaikutus on ollut niin merkittävä, että se on onnistunut ylittämään rajoja ja saavuttamaan eri alojen huomion niin paikallisesti kuin globaalistikin. Ajan myötä Gabriel Engberg on kehittynyt ja saanut erilaisia ​​konnotaatioita, mikä tekee siitä erittäin monimutkaisen ja moniulotteisen aiheen. Tästä syystä on olennaista analysoida ja ymmärtää Gabriel Engberg perusteellisesti, jotta sitä voidaan käsitellä tietoisesti ja avoimesti, mikä mahdollistaa tiedon rikastamisen ja laajentamisen tämän relevantin kysymyksen ympärillä.

Gabriel Engberg
Gabriel Engberg vuonna 1920
Gabriel Engberg vuonna 1920
Henkilötiedot
Koko nimi Kaarle (Karl) Gabriel Engberg
Syntynyt24. maaliskuuta 1872
Tampere
Kuollut27. helmikuuta 1953 (80 vuotta)
Helsinki
Kansalaisuus Suomi
Ammatti taidemaalari, professori ja museon intendentti

Kaarle (Karl) Gabriel Engberg (24. maaliskuuta 1872 Tampere – 27. helmikuuta 1953 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari, professori ja museon intendentti.[1][2]

Opiskelu ja ura

Engberg opiskeli Taideteollisessa keskuskoulussa 1893–1895 ja Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1894–1897.[1] Hän kävi Taideyhdistyksen piirustuskoulun 1895–1898, opiskeli sitten maalausta Pariisissa 1899–1900 ja oli samalla apuna Suomen näyttelypaviljongin koristamistöissä, sekä sittemmin valtion apurahalla Italiassa 1901–1902 ja Pariisissa 1911.[3]

Engberg maalasi alkuun maisema- ja henkilökuvia muun muassa Lapista, mutta myöhemmin pääasiassa maisemia, joissa hän osoittautui herkäksi värien käyttäjäksi. Hän osallistui näyttelyihin koti-ja ulkomailla eri puolilla Eurooppaa. Budapestissä on valtion kokoelmissa hänen maalauksensa Takaa-ajo. Engberg toimi myös museoalalla. Hän organisoimassa Hämeen museota Tampereella 1908 ja toimi sen johtajana.[3]

Engberg osallistui Suomen Taiteilijain näyttelyihin vuosien 1897–1910 välillä ja vielä 1924 sekä 1943.[1] Hän teki kolme maalausmatkaa Lappiin, joista ensimmäiset kaksi suuntautuivat 1898 ja 1905 Inarin saamelaisalueelle sekä viimeinen matka vuonna 1920 Kittilään ja Ounas-Pallastunturille.[4]

Engberg oli Akseli Gallen-Kallelan apulaisena tämän maalatessa Kalevala-freskoja vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyä varten. Myöhemmin hän toimi Tampereella Hämeen museon intendenttinä 1908–1931 ja Tampereen taidemuseon intendenttinä 1930–1953. Hän sai professorin arvonimen vuonna 1947.[1]

Henkilökohtainen elämä

Engbergin vanhemmat olivat puuseppämestari Karl Engberg ja Maria Gustava o.s. Alm.[5] Taidemaalari Eero Sysikumpu oli hänen poikansa.[6]

Maalauksia

  • Maisema Lapista, kesäyö 1898
  • Iltamaisema 1899
  • Järvimaisema jäänlähdön aikaan 1902
  • Kevätmaisema 1903
  • Katkennut hongankelo 1905
  • Kosken kuohua 1905
  • Kota (Yö) 1905
  • Vaaramaisema 1910
  • Vehmas saari 1911
  • Kukkia maljakossa 1913
  • Punainen maljakko 1918
  • Maisema Lapista, porolauma 1920
  • Pyykkäri 1923
  • Ruispelto 1926
  • Korpimaisema 1930
  • Hämärä 1931

Lähteet

  • Niinivaara, Seppo: Gabriel Engberg - näköala vuorelta. Tampere: Tampereen taideyhdistys, Tamperelaisen kuvataiteen toimikunta, 1988. ISBN 951-95719-1-4

Viitteet

  1. ↑ a b c d Engberg, Kaarle Gabriel. Kuvataiteilijamatrikkeli. Arkistoitu 30.8.2014. Viitattu 20.9.2024.
  2. ↑ Taidekokoelmat, Engberg, Gabriel. Kansallisgalleria. Arkistoitu 23.5.2015. Viitattu 20.9.2024.
  3. ↑ a b Tietosanakirja 1909, osa 11, Hakusana: Engberg, Karl Gabriel
  4. ↑ Niinivaara, Seppo, 1988, s. 78–79, 87, 139.
  5. ↑ Niinivaara, Seppo, 1988, s. 12.
  6. ↑ Niinivaara, Seppo, 1988, s. 140.

Aiheesta muualla

  • Näyttelytekstit. Tiina Lammisen kotisivut. Arkistoitu 30.7.2016.