Gabriel Jaakonpoika Peldan
Tässä artikkelissa tutkimme Gabriel Jaakonpoika Peldan:n vaikutusta yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Gabriel Jaakonpoika Peldan on jättänyt lähtemättömän jäljen eri elämänaloilla aina populaarikulttuuriin vaikuttaneesta merkityksestään historian kannalta. Vuosien varrella Gabriel Jaakonpoika Peldan on ollut keskustelun ja analyysin kohteena, ja se on synnyttänyt kaikenlaisia mielipiteitä ja teorioita. Tällä tutkimuksella pyrimme valaisemaan Gabriel Jaakonpoika Peldan:n merkitystä ja sen roolia maailman muovaamisessa sellaisena kuin sen tunnemme. Tutkimalla sen vaikutuksia ja seurauksia toivomme, että voimme sukeltaa Gabriel Jaakonpoika Peldan:n monimutkaisuuteen ja sen pysyvään vaikutukseen.
| Gabriel Jaakonpoika Peldan | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1630 Ilmajoki |
| Kuollut | 1. tammikuuta 1699 Ilmajoki |
| Kansalaisuus | ruotsalainen |
| Vanhemmat |
Jaakko Peldan Märta Henriksdotter Strigelius |
| Puoliso | Margareta Raumannus |
| Lapset | Henrik Peldan |
| Ura | |
| Uskontokunta | luterilainen |
|
|
|
Gabriel Jaakonpoika Peldan(us) (Gabriel Jacobi Peldanus Ostrobotniensis, 1630 Ilmajoki – 1. tammikuuta 1699 Ilmajoki) oli suomalainen kirkkoherra ja lääninrovasti. Hänen pojastaan Henrikistä periytyi useita 1700-luvun tunnettuja Peldaneja.
Pappisura Ilmajoella
Gabriel Peldanus kirjoittautui ylioppilaaksi Turkuun vuonna 1652, opiskeltuaan todennäköisesti tätä ennen jossain muussa yliopistossa. Gabriel Peldanus vihittiin papiksi Turun hiippakunnassa 4. huhtikuuta 1660.[1] Henrik-veljensä kuoltua vuonna 1673 Peldanuksesta tuli kotipaikkakuntansa kirkkoherra. Kirkkoherrana Gabriel Peldanus tunnettiin puhdasoppisuuden kannattajana, lukutaidon edistäjänä ja taitavana talousmiehenä. Hän muun muassa aloitti kytöviljelyn Ilmajoen pappilan mailla.
Vuonna 1692 Peldanuksesta tehtiin lääninrovasti. Hän oli ainoa suomenkielisen Etelä-Pohjanmaan pappi, joka ylsi tähän tärkeään asemaan 1600-luvulla. Peldanus osallistui Turun maakuntakokoukseen vuonna 1676.[1]
Yksityiselämä
Gabriel Peldanus oli Matti Peltoniemestä polveutuvaa nimismiessukua. Peldanuksen vanhemmat olivat Ilmajoen kirkkoherra Jaakko Peldan ja Margareta Henrikintytär (Märta Henriksdotter) Strigelius. Isä oli suvun ensimmäinen pappissäätyyn kohonnut edustaja. Gabriel Peldanuksen puoliso oli Lapuan kirkkoherran Gregorius Raumannuksen tytär Margareta Raumannus.
Muuta
Suomen kansallismuseon kokoelmissa on säilynyt Peldanuksen muotokuva vuodelta 1690.[2] Myös hänen vaimostaan maalattiin kuva samana vuonna.[3]
Katso myös
- Gabriel Peldan (1690–1750), Peldanuksen pojanpoika
Lähteet
- Leinonen, Artturi: ”Peldan, Gabriel Jaakonpoika”, Eteläpohjalaisia elämäkertoja M-Ö, s. 573. (Toimittaneet Reino Ala-Kulju, Jalo Lahdensuo et al) Vaasa: Etelä-Pohjanmaan Maakuntaliitto, 1965.
- Kotivuori, Yrjö: Gabriel Peldanus Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopisto. Viitattu 19.6.2010.
Viitteet
- ↑ a b Kotivuori, Yrjö: Gabriel Peldanus. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
- ↑ Muotokuva. Museovirasto. Arkistoitu 24.5.2012. Viitattu 19.6.2010.
- ↑ Leinonen
|
Edeltäjä: Henrik Peldan |
1673–1699 Ilmajoen kirkkoherra[1] |
Seuraaja: Bartholdus Vhaël |
- ↑ Suomen sukututkimusseura: Pappisluettelo - Ilmajoki (html) HisKi-projektin sivut. Viitattu 13.5.2010.