Lääninrovasti

Nykymaailmassa Lääninrovasti:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe. Lääninrovasti on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion eri puolilla maailmaa joko yhteiskuntavaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai yksinkertaisesti sen merkityksen vuoksi jokapäiväisessä elämässä. Se on aihe, joka on herättänyt keskustelua, kiistaa ja pohdintaa sekä inspiroinut yksilöitä ja yhteisöjä toimiin. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Lääninrovasti:n merkitystä ja tärkeyttä sekä sen vaikutusta elämän eri osa-alueisiin.fromJson=make me pitkä yleinen johdantokappale artikkelin artikkeliin

Suomen evankelis-
luterilaisessa kirkossa
Pappeus
Papinvirat

Lääninrovasti (hist. kontrahtirovasti, ruots. kontraktsprost) on yksi rovastikunnan kirkkoherroista, joka toimii rovastikunnan kirkollisen toiminnan ohjaajana ja valvojana piispan ja tuomiokapitulin apuna.[1]

Tuomiokapituli nimittää jonkun rovastikunnan seurakuntien kirkkoherroista lääninrovastiksi neljäksi vuodeksi kerrallaan (Kirkkojärjestyksen 19. luvun 11 §).

Kirkkojärjestyksen 19. luvun 8 §:n mukaan lääninrovastin tehtävänä on rovastikunnassa

  1. edistää kirkon tehtävän toteutumista;
  2. valvoa, että tähän tehtävään kuuluvia toimia hoidetaan seurakunnissa uskollisesti sekä kirkon tunnustuksen, kirkkolain, kirkkojärjestyksen ja kirkon vaalijärjestyksen sekä niihin perustuvien määräysten ja ohjeiden mukaan;
  3. asettaa rovastikunnallisia yhteistyöelimiä ja muutoinkin edistää seurakuntien yhteistyötä sekä johtaa rovastikunnallista toimintaa; sekä
  4. huolehtia niistä muista tehtävistä, jotka lääninrovastille on säädetty tai määrätty taikka jotka piispa tai tuomiokapituli on hänelle antanut.[2]

Lääninrovasti ei ole muiden kirkkoherrojen esimies, mutta hänen tulee kutsua koolle kirkkoherrojen kokouksia, joissa suunnitellaan seurakuntien yhteistyötä. Rovastikuntaan kuuluu yleensä 5–10 seurakuntaa.

Lähteet

  1. ↑ Lääninrovasti Tieteen termipankissa
  2. ↑ Kirkkojärjestys (1055/1991). Finlex.

Aiheesta muualla