Tässä artikkelissa perehdymme aiheeseen Geertruidenberg, joka on herättänyt suurta kiinnostusta eri alueilla. Geertruidenberg on aihe, joka on kiinnittänyt tutkijoiden, ammattilaisten ja suuren yleisön huomion sen merkityksen ja vaikutuksen vuoksi nyky-yhteiskunnassa. Vuosien varrella Geertruidenberg on synnyttänyt keskustelua ja pohdintaa eri yhteyksissä historiallisista kysymyksistä teknologisiin näkökohtiin. Tässä artikkelissa analysoimme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja Geertruidenberg:een, jotta voimme ymmärtää sen tärkeyden ja seuraukset nykyään.
Geertruidenberg | |
---|---|
![]() Geertruidenbergin kaupungintalo |
|
![]() lippu |
![]() vaakuna |
![]() ![]() Geertruidenberg |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Alankomaat |
Provinssi | Pohjois-Brabant |
Kaupunkioikeudet | 1213 |
Hallinto | |
– Pormestari | Marian Witte (sitoutumaton) |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 29,64 km² |
– Maa | 26,64 km² |
Väkiluku (2011) | 21 515 |
– Väestötiheys | 808 as./km² |
Geertruidenberg on kaupunki Pohjois-Brabantin provinssissa Alankomaissa. Se sai kaupunkioikeudet vuonna 1213 ja nimettiin Nivellesin luostarin abbedissa Gertrudin mukaan.
Geertruidenbergin kaksi ensimmäistä vuosisataa olivat sen kukoistuskautta, kunnes sota ja tulva 1400-luvun alkupuolella pysäyttivät kasvun[1]. Nykyään se on pieni kaupunki, jossa asuu 21 515 asukasta[2].
Geertruidenbergin halki virtaa Dongejoki, joka laskee Ameriin. Kaupungissa toimii hiilivoimalaitos Amercentrale, joka on teholtaan 625 megawattia. Sen yksiköistä osa on suljettu, ja biomassan polttoaineosuutta hiilen sijasta lisätään[3].