Genetit

Nykymaailmassa Genetit on saavuttanut merkittävän merkityksen. Sekä jokapäiväisessä elämässä että eri ammattialoilla Genetit on tuottanut huomattavan vaikutuksen. Tämä trendi on herättänyt kiinnostuksen niin asiantuntijoissa kuin faneissakin, jotka haluavat ymmärtää paremmin sen vaikutusta ja ulottuvuutta. Tässä artikkelissa tutkimme Genetit:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä ja kehityksestä sen merkitykseen nykyisessä kontekstissa. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme tarjoamaan kattavan kuvan Genetit:stä ja sen vaikutuksista tämän päivän yhteiskuntaan.

Genetit
Genetti (Genetta genetta)
Genetti (Genetta genetta)
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Petoeläimet Carnivora
Alalahko: Feliformia
Heimo: Sivettieläimet Viverridae
Alaheimo: Sivettikissat Viverrinae
Suku: Genetit
Genetta
G. Cuvier, 1816
Katso myös

  Genetit Wikispeciesissä
  Genetit Commonsissa

Genetit (Genetta) on sivettikissojen alaheimoon kuuluva petoeläinten suku, johon kuuluu kymmenkunta lajia.[1] Ne muistuttavat ulkonäöltään ja liikkeiltään kissoja, vaikka ovat niille varsin etäistä sukua. Useimmilla geneteillä on pilkullinen turkki, pitkä raidallinen häntä, pieni pää ja isot korvat. Ne ovat notkeita ja ketteriä, ja ainoina sivettieläiminä kykenevät seisomaan kahdella jalalla. Genetti elää myös Euroopan puolella, muut genettilajit pelkästään Afrikassa.

Genettien sukuun kuuluu nykykäsityksen mukaan 14 lajia:[2][3]

Lähteet

  1. ↑ Genetta Markku Savelan sivut
  2. ↑ Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Genetta Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Bucknell University. Viitattu 14.1.2012. (englanniksi)
  3. ↑ Nurminen, Matti (toim.): Maailman eläimet: Nisäkkäät 1, s. 136–137. (Englanninkielinen alkuteos The Encyclopedia of Mammals 1, sarjassa World of animals) Helsinki: Tammi, 1986. ISBN 951-30-6530-8 (suomenkielisten nimien lähde)

Aiheesta muualla