Georg Jägerroos

Tällä hetkellä Georg Jägerroos on aihe, joka on kiinnittänyt suuren yleisön huomion vaikutuksensa vuoksi yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Syntymisestään lähtien Georg Jägerroos on herättänyt keskusteluja sen merkityksestä historiassa ja sen vaikutuksista ihmisten jokapäiväiseen elämään. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti tärkeimpiä Georg Jägerroos:een liittyviä näkökohtia analysoimalla sen alkuperää, kehitystä ja sen vaikutuksia nykyään. Lisäksi tarkastelemme, kuinka Georg Jägerroos on muokannut kulttuurin, politiikan, talouden ja teknologian eri näkökulmia ja näyttää sen vaikutuksen eri yhteyksissä ajan myötä.

Georg Jägerroos (4. toukokuuta 1901 Viipuri – 4. marraskuuta 1956 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti joka suunnitteli useita rakennuksia OTK:lle.[1]

Georg Jägerroos pääsi ylioppilaaksi 1920 ja hän valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta 1925. Aropaltio perusti oman arkkitehtitoimiston 1945. Hän oli harjoittelijana Uno Ullbergin arkkitehtitoimistossa Viipurissa ja Armas Lindgrenin ja Väinö Vähäkallion arkkitehtitoimistoissa Helsingissä. Jägerroos oli työssä vuodesta 1924 Kulutusosuuskuntien Keskusliiton (KK) rakennusosastolla ja hän toimi osaston johtajana vuodesta 1928 aina sotien jälkeisiin vuosiin. Jägerroos osallistui 1920- ja 1930-luvuilla useisiin arkktehtuurikilpailuihin usein yhdessä arkkitehti Arne Helanderin kanssa. Jägerroos yhdisti töissään klasissismin piirteitä funktionalismiin käyttäen rakennusten julkisivuissa graniittia ja terastirappausta jossa laastin pintaa elävöitetään värillisellä kiviaineksella. [1][2]

Jägerroosin suunnittelutöitä

Kirjan talo, 1935, Helsinki.
  • As. Oy Hämeentie 33, Helsinki 1933, tilaaja vakuutuskonserni Kansa-yhtymä

Lähteet