Tässä artikkelissa perehdymme Georg Johan Maijdel:n kiehtovaan maailmaan, aiheeseen, joka on ajan mittaan herättänyt kiinnostusta ja uteliaisuutta lukemattomissa ihmisissä. Georg Johan Maijdel on elementti, joka on läsnä jokapäiväisen elämän eri puolilla historiasta tieteeseen, taiteeseen ja kulttuuriin. Näillä linjoilla tutkimme eri näkökohtia, jotka tekevät Georg Johan Maijdel:stä aiheen, jota kannattaa käsitellä ja analysoida yksityiskohtaisesti. Uppoudumme sen alkuperästä sen vaikutukseen nyky-yhteiskuntaan löytö- ja tiedonmatkalle, jonka avulla voimme paremmin ymmärtää Georg Johan Maijdel:n tärkeyttä ja merkitystä ympärillämme olevassa maailmassa.
Georg Johan Maijdel, myös Maijdell tai Maidel (1648 – 1709 Tallinna, haudattu 12. kesäkuuta 1709) oli suomalainen kenraali.
Maijdelin vanhemmat olivat majuri Otto Johan Maijdel ja Anna Maria von Offen. Hän tuli vänrikiksi Turun ratsurykmenttiin 1622, palveli Alankomaissa olleissa espanjalaisissa joukoissa 1655-1675 ja kunnostautui Ruotsiin palattuaan Skoonen sodassa. Vuonna 1686 hänestä tuli eversti ja Hämeen jalkaväkirykmentin komentaja. Katovuonna 1696 hän toimi Uudenmaan ja Hämeen läänin maaherrana. Maijdel korotetiin vapaaherraksi 1693 ja kenraalimajuriksi 1700. Suuren Pohjan sodan sytyttyä Maijdel johti suomalaisjoukot Riikaan ja kunnostautui toukokuussa 1700 Jungfernhofin taistelussa, kun saksilaiset lyötiin. Narvan taistelussa hän komensi yhtä vasemman siiven osastoa. Vuonna 1703 Maijdel ylennettiin kenraaliluutnantiksi ja lähetettiin Suomeen ylipäälliköksi karkottamaan venäläisiä Inkerinmaalta. Vuonna 1706 hän toimi Viipurin puolustuksen tukena venäläisiä piiritysjoukkoja vastaan. Kenraaliksi hänet ylennettiin samana vuonna, mutta erotettiin ylipäällikyydestä 1707 Georg Lybeckerin toiminnan seurauksena. Maijdel muutti tiluksilleen Viroon, missä kuoli, ennen kuin venäläiset valtasivat maan.
Maijdelin ensimmäinen puoliso vuodesta 1680 oli Hedvig Helena von Taube (k. 1690) ja toinen laamanni, kreivi Fredrik Stenbockin leski Helena Creutz (k. 1730).