Giovanni Galli
Giovanni Galli-aihe on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta nyky-yhteiskunnassa. Vuosien varrella Giovanni Galli on ollut keskustelun, tutkimuksen ja keskustelun kohteena eri aloilla, mikä osoittaa sen merkityksen ja vaikutuksen nykyään. Giovanni Galli:llä on ollut perustavanlaatuinen rooli ihmisten elämässä, kulttuurissa ja historiassa syntymästään sen nykyiseen vaikutukseen. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Giovanni Galli:n vaikutuksia analysoimalla sen eri puolia ja sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa.
| ||
| Henkilötiedot | ||
|---|---|---|
| Syntymäaika | 29. huhtikuuta 1958 | |
| Syntymäpaikka | Pisa, Italia | |
| Pelipaikka | Maalivahti | |
| Seurat | ||
| Vuodet | Seura | O (M) |
| 1977–1986 1986–1990 1990–1993 1993–1994 1994–1995 1995–1996 |
Fiorentina Milan Napoli Torino Parma Lucchese |
|
| Maajoukkue | ||
| 1982–1986 | Italia | 19 (0) |
Giovanni Galli (s. 29. huhtikuuta 1958 Pisa, Italia) on italialainen jalkapalloilija. Hän oli Milanin menestysjoukkueen ykkösmaalivahti 1980-luvun lopulla. Hän torjui seuralle muun muassa kaksi Euroopan cupin voittoa.
Ura
Galli edusti Milania Serie A:ssa vuosina 1986–1990. Hän voitti Euroopan cupien lisäksi muun muassa Italian-mestaruuden ja Intercontinental Cupin.
Galli edusti lisäksi Serie A:ssa Fiorentinaa, Napolia, Torinoa ja Parmaa sekä Serie B:ssä Lucchesea. Hän saavutti Parman riveissä UEFA Cupin voiton.
Italian maajoukkueessa Galli pelasi vuosina 1982–1986 19 ottelua. Hän edusti Italiaa MM-kilpailuissa vuosina 1982 ja 1986 sekä EM-kilpailuissa vuonna 1980. Galli voitti Italian riveissä maailmanmestaruuden vuonna 1982 pelaamatta minuuttiakaan[1]. Vuonna 1986 hän oli Italian ykkösmaalivahti.
Saavutukset
- Italian-mestaruus 1988
- Italian supercup 1988, 1990
- Euroopan cup 1989, 1990
- UEFA Cup 1995
- UEFA Super Cup 1989
- Intercontinental Cup 1989
- Maailmanmestaruus 1982
Muuta
Gallin poika Niccolò oli myös lupaava jalkapalloilija. Hän kuoli liikenneonnettomuudessa 17-vuotiaana vuonna 2001.
Galli oli keskustaoikeiston ehdokkaana Firenzen pormestariksi vuonna 2009. Hän hävisi Matteo Renzille toisella kierroksella.
Lähteet
- ↑ Ekberg, Jari: Kuin taivasta koskettaisi, s. 313. Atena, 2014. ISBN 978-952-300-049-0
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
