Nykymaailmassa Gnuut:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle ihmisjoukolle. Olipa kyse tieteellisestä, sosiaalisesta, kulttuurisesta tai historiallisesta näkökulmasta, Gnuut on merkittävästi vaikuttanut siihen, miten ihmiset näkevät ja ymmärtävät ympäröivää maailmaa. Tässä artikkelissa tutkimme Gnuut:n eri puolia ja ulottuvuuksia sekä sen myönteisiä puolia että haasteita ymmärtääksemme paremmin sen ulottuvuutta ja vaikutusta nykypäivän yhteiskunnassa.
Gnuut | |
---|---|
![]() Juovagnuu (Connochaetes taurinus) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
Lahko: | Sorkkaeläimet Artiodactyla |
Heimo: | Onttosarviset Bovidae |
Alaheimo: | Lehmäantiloopit Alcelaphinae |
Suku: |
Gnuut Connochaetes Lichtenstein, 1812 |
Lajit [1] | |
|
|
Katso myös | |
Gnuut eli gnuuantiloopit (Connochaetes) on kaksi lajia käsittävä lehmäantilooppien (Alcelaphinae) suku. Gnuulajit ovat eteläafrikkalainen valkohäntägnuu ja eteläisessä ja koillisessa Afrikassa elävä juovagnuu, joista jälkimmäinen jaetaan viiteen alalajiin. Gnuut ovat kookkaita, yli 1–1,5 m korkeita ja 2 m pitkiä, 250 kg painavia eläimiä. Ne elävät Afrikan savanneilla ja vaeltavat suurina laumoina ravinnon perässä. Gnuuantiloopit syövät mieluiten tuoretta lyhyttä heinää. Niitä saalistavat muun muassa leijonat ja jokien ylitysten aikana myös krokotiilit.