Grönlannin hiippakunta
Grönlannin hiippakunta on aihe, joka on kiinnittänyt ihmisten huomion ympäri maailmaa. Siitä on jo pitkään keskusteltu, keskusteltu ja analysoitu, ja se on synnyttänyt monenlaisia mielipiteitä ja näkökulmia. Sen merkitys ja vaikutus arkielämän eri osa-alueilla tekee siitä tärkeän aiheen kaikille. Tässä artikkelissa tutkimme Grönlannin hiippakunta:een liittyviä keskeisiä näkökohtia ja käsittelemme sen vaikutuksia yhteiskuntaan, sen kehitystä ajan mittaan ja asiaan liittyviä erilaisia kantoja. Tämän perusteellisen analyysin avulla toivomme tarjoavamme kattavan näkemyksen Grönlannin hiippakunta:stä ja edistävämme sen laajuuden ja merkityksen ymmärtämistä nykypäivänä.
Grönlannin hiippakunta (grönlanniksi Kalaallit Nunaanni Ilagiit; tansk. Grønlands Stift) on Tanskan kansankirkon hiippakunta, joka käsittää Grönlannin saaren.[1]
Hiippakunta kuuluu Grönlannin paikallishallinnon alaisuuteen lainsäädännön ja talouden osalta.[2]
Luterilainen kirkollinen toiminta alkoi Grönlanissa 1700-luvun alkupuolella, kun norjalaissyntyinen pappi Hans Egede lähti saarelle julistamaan kristinuskoa. Hän perusti myuös Godthåbin, nykyisen Nuukin kaupungin ja toimi siellä piispana vuodesta 1740.
Grönlantia koskeva kirkkolaki annettiin 1905. Kirkko Grönlannissa sai hiippakunnan aseman 1993 annetun lain kautta. Siinä määrätään muun muassa, että Nuukin tuomiokirkko on Grönlannin tuomiokirkko.[2]
Hiippakunta on jaettu kolmeen rovastikuntaan. Hiippakunnan ensimmäinen piispa oli Kristian Mørk, häntä seurasi Sofie Petersen, ja nykyinen Grönlannin piispa on vuodesta 2020 Paneeraq Siegstad Munk.[3]
Lähteet
- ↑ Provstier Og Præstegæld ilagiit.gl. Arkistoitu 31.12.2020. Viitattu 30.12.2020. (tanskaksi)
- ↑ a b Stift folkekirken.dk. Viitattu 30.12.2020. (tanskaksi)
- ↑ Grønlands Biskop ilagiit.gl. Viitattu 30.12.2020. (tanskaksi)
