Nykymaailmassa Haderslevin hiippakunta on aihe, joka on saanut suurta merkitystä ja huomiota eri alueilla, olipa kyse sitten henkilökohtaisesta, sosiaalisesta, taloudellisesta tai poliittisesta alalla. Sen vaikutus on synnyttänyt erilaisia mielipiteitä ja kantoja, mikä tekee siitä jatkuvan keskustelun aiheen. Lisäksi Haderslevin hiippakunta on herättänyt kiinnostuksen asiantuntijoissa ja asiantuntijoissa, jotka ovat omistaneet aikaa ja vaivaa sen tutkimiseen ja analysointiin. Tässä artikkelissa tutkimme Haderslevin hiippakunta:n esittämiä eri näkökohtia ymmärtääksemme sen tärkeyden ja merkityksen nykyään.
Haderslevin hiippakunta | |
---|---|
Valtio |
![]() |
Uskontokunta | Tanskan kansankirkko |
Piispanistuin | Haderslev |
Tuomiokirkko | Haderslevin tuomiokirkko |
Piispa | Marianne Christiansen |
Perustettu | 1922 |
Haderslevin hiippakunta (tansk. Haderslev Stift) on yksi Tanskan kansankirkon hiippakunnista. Hiippakunnan pääkirkko on Haderslevin tuomiokirkko Haderslevissä.
Hiippakunta on perustettu vuonna 1922.[1] Hiippakunnan raja yltää Saksan puolelle Ejderen-jokeen saakka, sillä hiippakunnan alaisuudessa on myös Saksan puolella toimiva Etelä-Schleswigin tanskalainen kirkko.[2]
Vuoden 2017 alussa hiippakunnan alueella asui 474 885, joista hiippakunnan seurakuntiin kuului 385 362. Tämä tarkoittaa sitä, että väestöstä hiippakunnan seurakuntiin kuului 82,1%. Hiippakuntaan kuului 7 rovastikuntaa ja 173 tavallista seurakuntaa sekä 4 vaaliseurakuntaa. Kirkkoja oli 216, pappeja 208.[2]
Hiippakunnan piispoina ovat toimineet seuraavat henkilöt:[3]