Grönlanninvalas

Tässä artikkelissa aiomme tutkia Grönlanninvalas:n aihetta ja sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaamme. Grönlanninvalas on skin, joka on vanginnut niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin huomion, ja sen merkitys on vain kasvanut viime vuosina. Tässä artikkelissa tutkimme Grönlanninvalas:n eri puolia sen historiasta ja kehityksestä sen vaikutuksiin nykymaailmassa. Yksityiskohtaisen analyysin avulla toivomme valaisevamme tätä aihetta ja tarjoavamme lukijoillemme syvemmän käsityksen Grönlanninvalas:stä ja sen merkityksestä nykymaailmassa.

Grönlanninvalas
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Valaat Cetacea
Alalahko: Hetulavalaat Mysticeti
Heimo: Silovalaat Balaenidae
Suku: Balaena
Laji: mysticetus
Kaksiosainen nimi

Balaena mysticetus
Linnaeus, 1758

Grönlanninvalaan levinneisyys
Grönlanninvalaan levinneisyys
Katso myös

  Grönlanninvalas Wikispeciesissä
  Grönlanninvalas Commonsissa

Grönlanninvalas (Balaena mysticetus) on pohjoisilla merialueilla elävä suurikokoinen hetulavalaslaji.

Tuntomerkit

Grönlanninvalas on tumma eikä kovin sulavalinjainen eläin, jonka alaleuka on kaareva ja yläleuka kapea. Sen hetulat ovat pidemmät kuin millään muulla hetulavalaalla, jopa yli kolmemetriset. Grönlanninvalaan kallo on kovaa luuta, ja se hakkaa päällään jään alapintaan puhkaistakseen hengitysaukkoja. Pisimmät grönlanninvalaat ovat yli 20-metrisiä naaraita; uros on jonkin verran pienempi. Grönlanninvalas on maailman toiseksi painavin eläin, ja sinivalaan ohella ainoa, jonka suurimmat yksilöt voivat painaa toistasataa tonnia. Tavallisesti grönlanninvalaan paino on noin 50–60 tonnia.[2]

Ikä

Vuonna 1999 löydettiin grönlanninvalas, joka todettiin silmän aminohappojen perusteella 211-vuotiaaksi.[3] Toukokuussa 2007 inuitit löysivät Barrow’ssa, Alaskassa grönlanninvalaan, jonka kyljessä oli 1800-luvun lopulla käytetyn harppuunan kappaleita. Valaan iäksi arvioitiin noin 115–130 vuotta.[3] Aiemminkin arveltiin, että grönlanninvalas voisi elää noin 80–100-vuotiaaksi.[4]

Levinneisyys

Grönlanninvalas on ainoa hetulavalas, joka elää koko elämänsä arktisilla merialueilla. Pohjoisesta jäämerestä levinneisyys ylettyy Atlantin ja Tyynenmeren pohjoisimpiin osiin.

Ravinto

Grönlanninvalas siivilöi hetuloillaan planktonia vedestä. Se syö lähinnä Calanus-suvun äyriäisiä sekä Spiratella- ja Limacina-sukujen nilviäisiä.[2]

Uhanalaisuus

Grönlanninvalaspiirros

Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto luokittelee grönlanninvalaan nykyään elinvoimaiseksi lajiksi, sillä lajin yksilömäärä on maailmanlaajuisesti kasvussa. Beringinmeren, Tšuktšimeren ja Beaufortinmeren populaation arvioidaan olevan yli 7 000 yksilön suuruinen, ja sen arvioidaan palautuneen jo valaanpyynnin aloittamista edeltäneelle tasolle.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b Reilly, S.B., Bannister, J.L., Best, P.B., Brown, M., Brownell Jr., R.L., Butterworth, D.S., Clapham, P.J., Cooke, J., Donovan, G., Urbán, J. & Zerbini, A.N.: Balaena mysticetus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 1.8.2014. (englanniksi)
  2. ↑ a b Jiří Gaisler ja Jan Zejda: Suuri eläinkirja, s. 275. (suom. Mattias Toivanen, Jere Malinen ja Ismo Nuuja) WSOY, 1995. ISBN 951-0-22848-6
  3. ↑ a b Haag, Amanda Leigh: Patented harpoon pins down whale age Nature. 19.6.2007. Viitattu 29.12.2015. (englanniksi)
  4. ↑ http://www.medicaldaily.com/can-marine-biology-help-us-live-forever-bowhead-whale-can-live-200-years-cancer-316424