Grönvikin lasitehdas

Nykymaailmassa Grönvikin lasitehdas on aihe, joka on saanut suuren merkityksen eri alueilla. Politiikasta tieteeseen, kulttuuriin ja yhteiskuntaan yleensäkin Grönvikin lasitehdas on herättänyt kasvavaa kiinnostusta viime vuosikymmeninä. Grönvikin lasitehdas:stä on tullut ratkaiseva tekijä globaalissa päätöksenteossa joko ihmisten jokapäiväiseen elämään kohdistuvan vaikutuksensa tai pitkän aikavälin vaikutustensa vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme Grönvikin lasitehdas:n eri puolia ja sen vaikutusta nykymaailmaan sekä sen mahdollisia seurauksia tulevaisuuteen.

Grönvikin lasitehdas
Valtio SuomiView and modify data on Wikidata
Sijainti Iskmo, Mustasaari
Koordinaatit 63°11′35″N, 21°33′40″E
Aloitti toimintansa 1813
Lopetti toimintansa 1907
Tuotteet lasit ja pullot
Tehdastyyppi lasitehdas
Perustaja Johan Grönberg
Perustettu View and modify data on Wikidata
Kartta
Grönvikin lasitehdas

Grönvikin lasitehdas toimi Iskmossa Mustasaaressa 1813–1907. Tehtaan perusti vaasalainen kauppias Johan Grönberg. Lasitehtaan yhteydessä toimi myös jonkin aikaa fajanssitehdas ja laivaveistämö.

Tehdas valmisti aluksi apteekkilasia, pulloja ja ikkunalasia. Koska tehdas sijaitsi meren rannalla sen tuotteita voitiin myös viedä Ruotsiin ja Itämeren rantavaltioihin. Vuonna 1844 alkoi puristelasin valmistus (punssi- ja juomalasit sekä kerma- ja sokeriastiat) ja tehtaassa valmistettiin myös ns. sinistä lasia. 1800-luvun puolivälin jälkeen tehdas alkoi siirtyä sekalaisen talouslasin tuotannosta pullojen ja ikkunalasin tuotantoon.

Vuonna 1891 tapahtuneen tulipalon jälkeen tehdas uudistettiin perusteellisesti ja se erikoistui ikkunalasin tuottamiseen. Tehtaalle hankittiin tätä varten Belgiasta jatkuvakäyttöinen ammeuuni jonka avulla ikkunalasia voitiin puhaltaa vuorotyönä. Koska suurikokoisten ikkunaruutujen puhaltaminen vaati ammattitaitoa tuli tehtaalle myös lasinpuhaltajia Belgiasta. Grönvikin tehdas oli aikanaan Pohjoismaiden suurin ikkunalasin tuottaja mutta se joutui lopettamaan toimintansa 1907 ikkunalasin ylituotannon takia. Kilpailijat ostivat tehtaan ja purkivat sen rakennukset ja koneet.

Lasitehtaasta on säilynyt kaksikerroksinen päärakennus puistoineen sekä pehtoorintalo.

Lähteet

Aiheesta muualla

  • Grönvikin kartanon sivut (Arkistoitu – Internet Archive)
  • Annala, Vilho: Suomen lasiteollisuus vuodesta 1681 nykyaikaan. II osa. Kehitys vuoden 1809 jälkeen. Ensimmäinen nide, s. 173–205. Helsinki: Suomen lasiteollisuusliitto, 1948.