Utgrynnan

Nykymaailmassa Utgrynnan on aihe, joka on kiinnittänyt kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion. Utgrynnan on aihe, joka herättää edelleen kiinnostusta ja keskustelua joko historiallisen merkityksensä, nykyaikaiseen yhteiskuntaan tai populaarikulttuuriin kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Kun tutkimme Utgrynnan:n eri puolia, on tärkeää ymmärtää sen merkitys ja ulottuvuus jokapäiväisessä elämässämme. Tämän artikkelin avulla pyrimme syventymään Utgrynnan:n merkitykseen ja relevanssiin, analysoimalla sen vaikutuksia eri alueilla ja tarjoamalla kattavan näkökulman tähän kiehtovaan aiheeseen.

Utgrynnan
Sijainti
Vesistö
Arkkitehtuuri
Korkeus
20 m
Värit
Historia
Valmistunut
Varustus
Valon korkeus
23,8 m
Valonkanto
22,22 km
Valon ominaisuudet
LFl WRG 12sView and modify data on Wikidata
Tutka
TView and modify data on Wikidata
Tunnisteet
ARLHS
Admiralty
C4248View and modify data on Wikidata
List of Lights
MarineTraffic
NGA
116-18172View and modify data on Wikidata
Kartta
Koordinaatit

muokkaa - muokkaa wikitekstiä - muokkaa WikidataaTietolaatikon dokumentaatio

Utgrynnanin majakka on vuonna 1960 rakennettu tutka- ja valomajakka Merenkurkussa 21 kilometriä Björköbystä länteen.[2] Majakkarakennus sijaitsee Utgrynnanin matalalla ulkoluodolla, Valassaarten ja Norrskärin puolivälissä. Majakan rakennusmateriaalina on käytetty teräsbetonia, ja se toimii nykyisin tuuli- ja aurinkoenergialla. Majakkatorni on jaettu kuuteen kerrokseen välipohjilla, ja kerroksiin noustaan terästikkaita pitkin. Torniin on sijoitettu myös tutkamajakka. Majakka on tärkeä turvalaite Vaasan ja Uumajan väliselle laivaliikenteelle.[3]

Kun Utgrynnanin majakka valmistui vuonna 1960, voitiin noin viiden meripeninkulman päässä saaresta sijainnut järjestyksessä kolmas majakkalaiva, Snipan, poistaa käytöstä. Alun perin majakan valo kantoi 15 meripeninkulmaa. Nykyisin kantomatka on 12 meripeninkulmaa.[3]

Utgrynnanin saari

Utgrynnanin saari koostuu moreenista ja suurista kivistä. Saarella kasvaa muun muassa ruohoa ja voikukkaa. Utgrynnanilla tavataan lukuisia lintulajeja, muun muassa haahkoja, lokkeja ja tiiroja. Saarella on 1800-luvulta peräisin oleva kalastajamökki.[3]

Lähteet

  1. ↑ Wuolijoki, Aino & Iltanen, Jussi: Aino – Suuri Suomen kartasto, s. 184. (Vaasan-Pietarsaaren rannikkoseutu) Genimap, 2005. ISBN 951-593-963-1
  2. ↑ WSOY Iso tietosanakirja 10, s. 50. WSOY, 1997. ISBN 951-0-20163-4
  3. ↑ a b c Laurell, Seppo: Suomen majakat, s. 111. Nemo ja Merenkulkulaitos, 2001. ISBN 952-5180-21-2
Suomen majakat
Majakat
Suomen majakat, joista 1940 ja 1944 tuli Venäjän majakkoja
Suomen entiset majakat