Gustaf Robert Ehrnrooth

Tässä artikkelissa käsitellään aihetta Gustaf Robert Ehrnrooth, joka on herättänyt mielenkiintoa ja keskustelua eri aloilla. Gustaf Robert Ehrnrooth on nykyään erittäin tärkeä aihe, koska sillä on merkittävä vaikutus yhteiskuntaan, kulttuuriin ja jokapäiväiseen elämään. Kautta historian Gustaf Robert Ehrnrooth:llä on ollut keskeinen rooli eri tieteenalojen kehityksessä ja se on merkinnyt tärkeitä virstanpylväitä ihmisen kehityksessä. Siksi on tärkeää syventyä sen olennaisimpiin näkökohtiin, analysoida sen vaikutusta eri yhteyksissä ja tutkia sen tutkimuksesta nousevia tulevaisuudennäkymiä. Tässä mielessä tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota kattava ja päivitetty näkemys Gustaf Robert Ehrnrooth:stä, auttaa ymmärtämään ja pohtimaan sen merkitystä nykymaailmassa.

Ehrnroothin hautajaissaattue Pohjois-Esplanaadikadulla matkalla Nikolainkirkosta Hietaniemen hautausmaalle kenraalin kotitalon kautta.

Gustaf Robert Ehrnrooth (31. tammikuuta 1821 Loviisa – 25. lokakuuta 1911 Helsinki) oli suomalainen kenraaliluutnantti. [1]

Ehrnroothin isä oli Gustaf Adolf Ehrnrooth. Ehrnrooth suoritti ylioppilastutkinnon Helsingissä 21. kesäkuuta 1837.[1] Hänestä tuli Suomen kaartin päällikkö 1861 ja keisarin sivusta-adjutantti 1863. Venäjän tarkk'ampujapataljoonien päällikön apulainen hän oli vuosina 1866–1876. Hän sai kenraaliluutnantin arvon 1878.[2]

Ehrnrooth edusti aatelissäädyssä sukuaan kaikilla Suomen suuriruhtinaskunnan säätyvaltiopäivillä, 1863–1864, 1867, 1872, 1877–1878, 1882, 1885, 1888, 1891, 1894, 1897, 1899, 1900, 1904–1905 ja 1905–1906.[3]

Ehrnroothin ja hänen puolisonsa kreivitär Wilhelmina Ottiliana Lovisa De Geer af Tervikin poika oli maanviljelysneuvos, valtiopäivämies Alexander Kasimir Ehrnrooth.[4]

Gustaf Robert Ehrnroothin hauta on Pernajan kirkkomaalla.

Lähteet

  1. ↑ a b Gustaf Robert Ehrnrooth Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 17.8.2016.
  2. ↑ Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 4, s. 716
  3. ↑ Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Gustaf Robert Ehrnrooth. Verkkojulkaisu 2005. Viitattu 15.1.2021.
  4. ↑ Biografiasampo: Alexander K. Ehrnrooth Viitattu 23.5.2021.

Aiheesta muualla