Nykymaailmassa Gustaf Sigurd Gideon von Numers on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja kehittyy jatkuvasti. Ajan myötä Gustaf Sigurd Gideon von Numers:n merkitys yhteiskunnassa on kasvanut ja se on vaikuttanut jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Alkuperäistään nykyiseen tilaan Gustaf Sigurd Gideon von Numers on ollut lukuisten tutkimusten ja keskustelujen kohteena, mikä on osaltaan rikastanut tietoa tästä aiheesta. Tässä artikkelissa tutkimme Gustaf Sigurd Gideon von Numers:een liittyviä eri näkökohtia ja käsittelemme sen merkitystä, vaikutuksia ja tulevaisuutta. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme tarjoamaan lukijalle täydellisen ja päivitetyn näkemyksen tästä ilmiöstä.
Gustaf Sigurd Gideon (Gösta) von Numers (13. kesäkuuta 1863 Helsinki – 6. heinäkuuta 1948 Luumäki) oli suomalainen valtiopäivämies ja professorin arvonimen saanut lääkäri.[1][2][3][4][5]
Von Numersin vanhemmat olivat esittelijäsihteeri, valtioneuvos Karl Johan Oskar von Numers ja Hedvig Constance Fredrika Ehrenstam. Hän pääsi ylioppilaaksi 1881 Helsingin ruotsalaisesta reaalilyseosta ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1884, filosofian maisteriksi 1886, lääketieteen kandidaatiksi 1886, lääketieteen lisensiaatiksi 1891 ja lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1896. Von Numers teki kymmenkunta opintomatkaa Euroopan maihin ja Amerikkaan.[1][2][3][4]
Von Numers oli Kokkolan kaupunginlääkärinä, Lapinlahden keskuslaitoksen alilääkärinä, Sörnäisten kuritushuoneen lääkärinä 1891, Helsingin yleisen sairaalan assistenttina 1892, Helsingin synnytyslaitoksen ja gynekologian osaston assistenttina 1892–1897 ja Viipurin lääninsairaalan toisena alilääkärinä 1901–1930. Hän sai professorin arvon 1929.[1][2][3][4]
Von Numers oli naimisissa vuodesta 1902 sairaanhoitaja Ida Cecilia Ahrenbergin kanssa. Heidän poikansa oli diplomaatti Sigurd von Numers.[1][2] [3] Gustaf Sigurd Gideon von Numers oli aatelissäädyssä edustaja valtiopäivillä 1904–1905.[6]