Nykymaailmassa Gustava Kielland on aihe, joka on noussut ajankohtaiseksi yhteiskunnan eri alueilla. Vuosien ajan Gustava Kielland on ollut keskustelun ja analyysin kohteena sen vaikutuksensa vuoksi ihmisten jokapäiväiseen elämään. Olipa kyse tieteellisestä, yhteiskunnallisesta, poliittisesta tai kulttuurista, Gustava Kielland on osoittautunut jatkuvaksi kiinnostavaksi kohteeksi tutkijoille, asiantuntijoille ja suurelle yleisölle. Tässä artikkelissa tutkimme, kuinka Gustava Kielland on vaikuttanut yhteiskunnan eri osa-alueisiin ja mitä vaikutuksia sillä on nykyisyyteen ja tulevaisuuteen. Syvän analyysin avulla pyrimme ymmärtämään paremmin Gustava Kielland:n tärkeyttä ja laajuutta nykyään.
Gustava Kielland | |
---|---|
![]() |
|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Susanne Sophie Catharina Gustava Kielland (o.s. Blom) |
Syntynyt | 6. maaliskuuta 1800 Kongsberg, Norja |
Kuollut | 28. helmikuuta 1889 (88 vuotta) Skien, Norja |
Ammatti | kirjailija |
Puoliso | Gabriel Kirsebom Kielland |
Lapset | 9 |
Kirjailija | |
Tuotannon kieli | norja |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
|
Susanna Sophie Catharina Gustava Kielland (o.s. Blom; 6. maaliskuuta 1800 Kongsberg – 28. helmikuuta 1889 Skien) oli norjalainen runoilija ja pappilan emäntä, jolla oli suuri merkitys norjalaisten naisten lähetystyölle. Hänen Lyngdalissa perustamastaan yhdistyksestä tuli esikuva liikkeelle, johon kuului 1900-luvun alkuun mennessä noin 3 500 yhdistystä. Runoilijana Kielland muistetaan erityisesti O Jul med din Glæde -joululaulustaan.[1]