Nykymaailmassa Günter Wallraff:llä on keskeinen paikka yhteiskunnassa niin henkilökohtaisella, poliittisella, sosiaalisella kuin kulttuurisellakin tasolla. Sen merkitys on sen vaikutuksesta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin sekä sen rooliin historiassa ja ihmisen kehityksessä. Ajan mittaan Günter Wallraff on ollut keskustelun, tutkimuksen ja pohdinnan kohteena, mikä on synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä ja intohimoista keskustelua. Günter Wallraff on osoittautunut yleismaailmallisesti kiinnostavaksi aiheeksi talouteen kohdistuvasta vaikutuksestaan rooliinsa yksilöiden identiteetissä, joka kutsuu meitä pohtimaan, keitä olemme ja minne olemme matkalla. Tässä artikkelissa tutkimme Günter Wallraff:n eri puolia ja analysoimme sen merkitystä ja vaikutusta nykymaailmaan.
Günter Wallraff | |
---|---|
![]() Günter Wallraff 2014. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 1. lokakuuta 1942 Burscheid, Saksa |
Kansalaisuus | saksalainen |
Ammatti | toimittaja, kirjailija |
Kirjailija | |
Äidinkieli | saksa |
Tuotannon kieli | saksa |
Aiheesta muualla | |
www.guenter-wallraff.com | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
|
Günter Wallraff (1. lokakuutalähde? 1942 Burscheid, Saksa) on saksalainen toimittaja ja kirjailija, joka yhteiskunnan epäkohtia paljastaakseen on tehnyt raportteja ja kirjoja esiintymisistään eri rooleissa, kuten somalina, tehdastyöläisenä ja turkkilaisena ”Gastarbeiterina” (vierastyöläisenä).[1]
Valepuvussa esiintymisen Wallraff aloitti 1969 kirjoittaessaan teosta 13 unerwünschte Reportagen ("13 juttua, joita ei toivota", ei suom.). Hän kuvailee siinä kokemuksiaan esiintyessään alkoholistina, kulkurina ja kemiantehtaan työntekijänä.
Vuonna 1974 Wallraff osoitti mieltä Kreikan sotilasjunttaa vastaan Ateenassa ja hankkiutui tarkoituksellisesti pidätetyksi ilman henkilöpapereita. Pidätettynä häntä kidutettiin, kunnes hän paljasti henkilöllisyytensä, jolloin hänet tuomittiin vankeuteen. Juntan kaaduttua Wallraff vapautettiin.
Vuonna 1977 Wallraff palkkautui saksalaisen bulevardilehden Bild-Zeitungin toimittajaksi nimellä "Hans Esser". Kirjoissaan Der Aufmacher ('pääjuttu') Zeugen der Anklage ('syyttäjän todisteet') hän kertoo työskentelystään toimittajana ja kuvaa lehden journalistisia tapoja. Kirjan pohjalta on tehty elokuva Pakotie pimeään (ensi-ilta 1990).
Wallraffin teos Ganz unten (suom. Pohjalla) vuodelta 1985 oli Saksan siihen asti myydyimpiä kirjoja. Teosta varten Wallraff esiintyi kahden vuoden ajan saksanturkkilaisena.[2]
Vuonna 2009 Wallraff julkaisi kirjan Aus der schönen neuen Welt, jossa hän kertoo kokemuksistaan muun muassa somalialaisena, asunnottomana ja puhelinmyyjänä sekä dokumentin sekä dokumentin Schwarz auf Weiß, jossa hän laittautuu somaliksi ja kiertää Saksaa.[1]
Toimittaja Hermann L. Gremliza väitti vuonna 1987, että osa Wallraffin Bild-Zeitung-aiheisesta kirjasta on tosiasiassa hänen kirjoittamaansa. Wallraff ei ole ottanut julkisuudessa kantaa syytökseen.
Wallraffia on myös syytetty toiminnasta Stasin hyväksi. Hampurilaisen tuomioistuimen vuonna 2004 antaman päätöksen mukaan hänestä ei saa käyttää nimityksiä Inoffizieller Mitarbeiter eikä Stasin avustaja. Syytöksiä on esittänyt lähinnä Axel Springer Verlag, joka julkaisee Bild-Zeitungia.[3]