Nykyään Höyhenjärvi on aihe, joka on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen nyky-yhteiskunnassa. Syntymisestään lähtien se on herättänyt laajaa kiinnostusta ja synnyttänyt useita keskusteluja ja pohdintoja eri aloilla. Höyhenjärvi on vaikuttanut merkittävästi ihmisten elämään ja vaikuttanut heidän päätöksiinsä, käyttäytymiseensa ja käsityksiinsä. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Höyhenjärvi:n vaikutuksia tämän päivän yhteiskuntaan sekä sen vaikutuksia tulevaisuuteen. Analysoimme erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä Höyhenjärvi:stä, tavoitteenamme tarjota kattava ja objektiivinen näkemys tästä nykypäivän niin tärkeästä aiheesta.
Höyhenjärvi, Fjærvann | |
---|---|
Valtiot | Venäjä ja Norja |
Paikkakunta | Nikel ja Etelä-Varanki |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Laskujoki | Paatsjoki |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 52 m |
Pinta-ala | 7,9596 km2[1] tai 3,3113 km2[1] |
Valuma-alue | 16 008,73 km2[1] |
|
Höyhenjärvi (norj. Fjærvann, ven. Хеюхенъярви[2]) on suvantojärvi Paatsjoen keskijuoksulla Venäjän ja Norjan rajalla. Venäjän puoleinen osa kuuluu Petsamon piirin Nikelin kuntaan ja Norjan puoleinen osa Finnmarkin läänin Etelä-Varangin kuntaan. Venäjälle kuuluva itäosa oli osa Suomelle kuulunutta Petsamon kuntaa vuosina 1920-1944.
Paatsjoki virtaa Hevoskoskea myöten järven eteläpäähän ja jatkaa matkaansa järven pohjoispäästä.[3] Höyhenjärveen laskee idästä Kornettijoki.[3]
Ivalosta Petsamoon johtava entinen Jäämerentie (nykyinen tie P-10) kulkee järven itäpuolitse. Järven länsirantaa kulkee Norjan Paatsjokilaakson tie 885. Järven Norjan puoleisella rannikolla sijaitsevat Nyrudin ja Noatunin kylät.[4] Järven itärannalla sijaitsi Suomen aikana Höyhenjärven kylä,[3] mutta se on nykyisin autio.