Tässä artikkelissa tutkimme H-101:n kiehtovaa maailmaa ja sen vaikutuksia jokapäiväiseen elämään. _Var1 on kiinnittänyt kaiken ikäisten ihmisten huomion eri puolilta maailmaa, ja siitä on tullut laajan kiinnostuksen aihe. Syntymisestään lähtien H-101 on herättänyt kiistoja, ihailua ja on ollut jopa tutkimuksen kohteena useilla tiedon aloilla. Näillä linjoilla analysoimme perusteellisesti H-101:n vaikutuksia nyky-yhteiskunnassa ja sen vaikutusta eri alueilla. Tämä artikkeli tarjoaa kattavan katsauksen H-101:stä ja sen vaikutuksista jokapäiväiseen elämäämme sen historiallisesta merkityksestä sen merkityksellisyyteen nykyaikaisessa kontekstissa.
H-101 | |
---|---|
![]() Tupolev Tu-95MSM -pommikone, jonka ripustimissa on H-101-risteilyohjuksia |
|
Tyyppi | strateginen risteilyohjus |
Valmistushistoria | |
Valmistaja | MKB Raduga (Taktitšeskoje raketnoje vooruženije -konserni)[1] |
Valmistusmaa | Venäjä |
Koekäyttö | 2000-luku |
Käyttöönotto | 2012[2]; operatiivinen käyttö Syyriassa 11/2015-[3] |
Ohjus | |
Massa | 2 300 kg–2 400 kg[2] |
Räjähdysaineen massa | 450 kg (H-101); 250 kt–450 kt (ydinkärki; H-102)[2] |
Huippunopeus | 0,78 Mach[2] (eli noin 828 km/h) |
Kantomatka | 2 500 km–2 800 km (jopa 4 500 km[2] |
Lakikorkeus | 30-60 m (lentokorkeus alimmillaan), noin 6 000 m (tyypillinen lentokorkeus)[2] |
Maalinhaku | Inertiasuunnistus/Glonass-satelliittinavigointi/elektro-optinen navigointi, terminaalivaiheessa infrapuna tv/videoohjaus; osumatarkkuus (CEP): 6 m (väitetty), 10-20 m (yleisesti arvioitu) |
Moottori | TRDD-50A -ohivirtausmoottori[2] |
Mitat | |
Pituus | 7,45 m[2] |
Halkaisija | 0,51 m[2] |
Käyttäjämaat | Venäjä |
H-101 (ven. Х-101; Nato-raportointinimi AS-23 Kodiak) on venäläinen subsooninen ilmasta-maahan-risteilyohjus. Se pohjautuu H-55 -risteilyohjukseen. H-101 otettiin käytöön 2012 ja operatiivisesti Syyrian sisällissodassa marraskuussa 2015. Risteilyohjus voidaan varustaa ydinkärjellä, jolloin siitä käytetään nimeä H-102.[2][4] Aseen suunnittelija ja valmistaja on Taktitšeskoje raketnoje vooruženije -asekonserniin kuuluva MKB Raduga.[1]
Venäjä on käyttänyt tätä risteilyohjusmallia useasti Syyriassa (2015–)[3] ja hyökkäyssodassaan (2022–) Ukrainaan.[5][6]
Venäläisisiä lentokoneita, jotka ovat yhteensopivia ohjuksen kanssa:[2]
Tunnetuihin käyttötapauksiin ja ilmeisiin sotarikoksiin lukeutuu 8. heinäkuuta 2024 tehty ohjusisku kiovalaiseen lastensairaala Oh’matdytiin.[7][8][9] Sairaalarakennukset on mainittu erikseen suojeltavina kohteina myös Venäjän vahvistamassa, Geneven sopimuksissa.[8][9]
Ajatuspaja ISW:n mukaan 8. heinäkuuta 2024 ohjusiskuissa venäläiset H-101-risteilyohjukset lensivät poikkeuksellisen alhaalla, joissain tapauksissa vain noin 50 metriä maanpinnan yläpuolella, mikä vaikeutti ilmatorjunnan kykyä osua niihin. Matala lentokorkeus viittaa osaltaan mahdollisuuteen, että venäläisjoukot olisivat kehittäneet hyökkäystaktiikkansa tai soveltaneet teknologioita aiemmasta poikkeavalla tavalla risteilyohjusiskussa. Esimerkiksi kohteita tiedustelevien droonien tietoliikenteen käyttöä on voitu rajoittaa niin, että ne ovat yhteydessä risteilyohjuksien ohjaamoon vasta silloin, kun ohjukset ovat jo matkallaan lähellä aiottua kohdetta.[8]
Ohjuksen tärkeimmät ominaisuudet on mainittu oheisessa mallineessa.
Useita H-101 -ohjuksia on pudotettu Ukrainassa niin, että ne ovat säilyneet varsin ehjinä, jolloin ohjuksen rakennetta on päästy tutkimaan.[2][4][10][11][6]
Ohjuksen on joissain lähteissä väitetty olevan häiveominaisuuksilla varustettu. H-101:lla on litteän kulmikas poikittaisprofiili, joka saattaisi hyvin tehtynä pienentää tutkaheijastavuutta.[12] Mutta ohjuksen materiaalit eivät ole tutkaheijastusta pienentäviä, eikä pintaa ei ole häivekäsitely, joten ohjusta ei sitä tarkastelleiden ukrainalaistutkijoiden mukaan voida pitää häiveohjuksena. Häiveominaisuus on heidän mukaansa valeuutisointia.[12]
Risteilyohjuksessa on lämpöhakuisten torjuntaohjusten vastatoimena soihtuja, joilla ohjustorjuntaa voidan pyrkiä harhauttamaan.[11][13]