Nykymaailmassa Haaga (Turku) on saavuttanut suuren merkityksen elämämme eri alueilla. Politiikasta teknologiaan, kulttuuriin ja yhteiskuntaan Haaga (Turku) on noussut jatkuvan keskustelun ja keskustelun aiheeksi. Mielipiteet Haaga (Turku):stä vaihtelevat suuresti, mikä osoittaa sen monimutkaisuuden ja merkityksen nykyään. Tässä artikkelissa pyritään tutkimaan Haaga (Turku):n eri näkökohtia ja pohtimaan sen vaikutusta ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Haaga (Turku) on herättänyt suurta kiinnostusta alkuperästään ja sen vaikutuksesta jokapäiväiseen elämään, ja on tärkeää ymmärtää sen ulottuvuus ja vaikutus nykymaailmaan.
Haaga | |
---|---|
Haga | |
![]() Kaupungin kartta, jossa Haaga korostettuna. Turun kaupunginosat |
|
Kaupunki | Turku |
Suuralue | Maaria-Paattinen |
Kaupunginosa nro | 87 |
Haaga (ruots. Haga)[1] on kaupunginosa, kylä ja kartano Turussa Liedon ja Kaarinan rajalla. Haagan kaupunginosa rajoittuu lännessä Turun Metsämäkeen, etelässä Kaarinan Ravattulaan, pohjoisessa Liedon Pahkaan, idässä Liedon Vanhalinnaan ja kaakossa Liedon Littoisten kylään.[2][3][4]
Haagan kaupunginosan länsipuolella, osittain Haagan kylän alueella, virtaa Vähäjoen sivuhaara Topinoja. Idässä Haaga rajoittuu Aurajoen laaksoon vastapäätä Vanhalinnantietä ympäröivää peltoaukeaa.[4]
Vuoteen 1988 saakka Haagan kylä ja kartano kuuluivat Kaarinaan, jolloin ne liitettiin Turun kaupunkiin. Aurajoen rannalla sijaitsevat kolme pientä kiinteistöä (Riippusillantie 43, 44 ja 45) jäivät edelleen osaksi Kaarinaa. Samassa yhteydessä Liedosta Turkuun ja Haagan kaupunginosaan liitettiin metsäinen Myllymäki sekä mäen ja joen väliin jäävät pellot ja kiinteistö osoitteessa Haagantie 99.[5][6]
Kulttuuriympäristönä kokonaisuuden muodostava Haagan kartano on yhdessä vastapäisen Vanhalinnan linnavuoren kanssa osa Aurajokilaakson valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta.[7]
Haagan kartanon omistajana on 2000-luvulla vaikuttanut turkulainen toimittaja ja pakinoitsija Markku Heikkilä.[8]