Haitin maantiede
Nykyään Haitin maantiede on aihe, joka on saanut suurta merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Teknologian ja globalisaation myötä Haitin maantiede on kiinnostanut monia ihmisiä ympäri maailmaa. Haitin maantiede on näkökohta, jota ei voida sivuuttaa sen vaikutuksesta talouteen sen vaikutuksesta kulttuuriin ja politiikkaan. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökohtia, jotka liittyvät Haitin maantiede:een ja sen rooliin nyky-yhteiskunnassa. Analysoimme tarkasti Haitin maantiede:n vaikutuksia eri aloilla sen alkuperästä sen kehitykseen ajan mittaan sekä sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuudessa.
| Haitin maantiede | |
|---|---|
 Haiti satelliittikuvassa. |
|
| Maanosa | Pohjois-Amerikka |
| Naapurimaat | Dominikaaninen tasavalta |
| Tilastot | |
| Pinta-ala | 27 750 km² |
| – Sisävesi | 190 km² (0,68 %) |
| Rantaviiva | 1 771 km |
| Rajan pituus | 388 km |
| Ennätykset | |
| Korkein kohta | Pic La Selle, 2 674 m |
| Matalin kohta | Karibianmeri, 0 m |
| Pisin joki | Artibonite, 320 km |
| Suurin järvi | Etang Saumâtre, 170 km² |
| Ilmasto | |
| Ilmasto | trooppinen |
| Luonnonvarat | |
| Luonnonvarat | bauksiitti, kupari, kalsiumkarbonaatti, kulta |
Haitin maantiede käsittelee Hispaniolan saaren länsiosia.
Haitin pääosa muodostuu kahdesta vuoristoisesta niemimaasta, joiden välissä on Gonâvenlahti. Vuorten itärinteillä on periaatteessa sademetsää, länsirinteillä piikkipensastoa ja savannia. Vuorijonojen välissä on hedelmällisiä laaksoja, kuten maan tärkein viljelyalue Artibonitejoen laakso.[1][2] Maan korkein kohta on Pic La Selle -vuorenhuippu, joka kohoaa 2 674 metrin korkeuteen.[3]
Pienempiä Haitiin kuuluvia saaria ovat La Gonâve, Tortuga, Grande Caye ja Ile a Vâche. Haitin suurin kaupunki on sen pääkaupunki Port-au-Prince, jossa on noin kaksi miljoonaa asukasta.
Geologia
Haiti sijaitsee Karibian ja Pohjois-Amerikan mannerlaattojen rajalla, ja Enriquillon siirros kulkee Hispaniolan saaren halki. Siksi alue on jatkuvasti maanjäristysten uhan alainen[4] ja järistykset ovatkin varsin tavallisia, mutta todella voimakkaita ja suurituhoisia järistyksiä alueella sattuu suhteellisen pitkin väliajoin.[5]
Vuoden 2010 tammikuussa Haitissa tapahtui tuhoisa maanjäristys, joka ravisteli myös Kuubaa, Bahamasaaria ja Dominikaanista tasavaltaa. Kuolonuhrien määrän arvioidaan olevan vähintään 200 000. Suuri osa maailman valtioista ryhtyi tukemaan Haitia pelastustoimilla.
Ilmasto
Haitissa on trooppinen ilmasto. Päivälämpötilat ovat 30 °C:n yläpuolella ympäri vuoden.
Atlantin hurrikaanit kulkevat säännöllisesti Haitin yli. Vuonna 2008 maata riepotteli neljä hurrikaania: Fay, Gustav, Hanna ja Ike. Aiemmin voimakkaat hurrikaanit ovat vaurioittaneet maata vuosina 1963, 1935 ja 1954.[6] Syyskuussa 2004 hurrikaani Jeanne aiheutti sateet, joiden liikkeelle saamat mutavyöryt ja tulvat surmasivat yli 2 000 haitilaista.[7][8] Saman vuoden toukokuussa edelliset tulvat olivat surmanneet tuhatkunta henkeä ja tuhonneet tuhansia koteja.[9]
Maan vuoristoinen rakenne aiheuttaa suuria paikallisia eroja sademäärässä; yleisesti ottaen pohjoisrannalla sataa enemmän kuin etelärannikolla. Oheisessa taulukossa esitetyt Port-au-Princen lämpötilat ja sademäärät edustavat saaren alavia osia.[10]
|
Port au Princen ilmastotilastoa
Lähde: BBC[11]
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Luonto ja luonnonsuojelu
Haitissa on yksi Unescon maailmanperintökohde, kolmen historiallisen kohteen kokonaisuus Haitin historiallinen kansallispuisto. Lisäksi maassa on kaksi kansallispuistoa, Pic Macayan kansallispuisto maan eteläosassa ja La Visiten kansallispuisto maan kaakkoisosassa. La Visitessä on havumetsiä ja ruohikkoa, ja siellä tavataan monia harvinaisia lintulajeja. Pic Macayassa on maan viimeiset sirpaleet pilvimetsää, joka on monen uhanalaisen eläinlajin koti.
Koska väestön enemmistön ensisijainen kotitalousenergian lähde on polttopuu, Haitin luonnonmetsät katoavat nopeasti: vuonna 1923 maa-alasta lähes 60 prosenttia oli metsää, vuonna 2006 enää vajaa kaksi prosenttia. Metsien katoaminen aiheuttaa maaperän eroosion kiihtymistä, joka pienentää satoja ja aiheuttaa vaarallisia maanvyörymiä.[12] Puuton maaperä ei pidätä vettä, joten rankkasateet aiheuttavat tulvia ja mutavyöryjä. Esimerkiksi syksyllä 2004 hurrikaani Jeannen aiheuttamat tulvat ja mutavyöryt hukuttivat Haitilla tuhansia ihmisiä, metsäisessä naapurimaassa Dominikaanisessa tasavallassa vain 18 henkeä.[13]
Metsäkadon osasyynä on Haitin maailman 4. heikoin omistusoikeuden suoja, minkä vuoksi metsillä ei ole omistajia, joiden kannattaisi hillitä hakkuita ja istuttaa hakatun tilalle uutta metsää. Suurin osa haitilaisista myös asuu taloissa, joita ei omista kukaan, minkä vuoksi taloja ei kannata rakentaa niin järistyskestäviksi kuin omistettuja taloja rakennettaisiin. Talot näet saattaa menettää toiselle eikä niitä ehkä voi edes myydä.[14]
Lähteet
- ↑ Mountains, Coastal Plains and River Valleys of Haiti Earth Observation
- ↑ Suuri tietosanakirja, s. 213. WSOY, 2001. ISBN 951-0-26053-3
- ↑ Maantieteellisiä tietoja - Korkeimmat vuorenhuiput 31.10.2008. Tilastokeskus. Viitattu 8.2.2018.
- ↑ Haiti's geology points to big quakes USA Today. Viitattu 14.1.2009. (englanniksi)
- ↑ Haiti sijaitsee vaaravyöhykkeellä - suurjäristyksiä sattuu harvemmin YLE Uutiset
- ↑ Masters Jeff: Hurricanes and Haiti: A Tragic History Weather Underground, Inc.
- ↑ Haiti flood deaths may top 2,000 BBC 2004
- ↑ Haiti flood death toll rises to 2,400 Guardian 24.9.2004
- ↑ Haiti Flood response 2004 Global Aid
- ↑ Haiti Country Guide BBC Weather
- ↑ Port au Prince BBC Weather
- ↑ Country Profile: Haiti (PDF) toukokuu 2006. Yhdysvaltain kongressin kirjasto. (englanniksi)
- ↑ Kurjuuteen tarvitaan toivota 2006. YLE. Viitattu 17.1.2010.
- ↑ Sowing and Reaping Devastation in Haiti - The property-rights vacuum explains a lot T. Norman Van Cott, Ball State Universityn taloustieteen professori, 9.2.2010