Hakkapeliitta (lehti)
Tässä artikkelissa pyrimme tutkimaan Hakkapeliitta (lehti):n kiehtovaa maailmaa ja kaikkea, mitä se edustaa. Alkuperäistään tämän päivän vaikutuksiinsa tämä aihe on herättänyt kiinnostusta kaiken ikäisille ja ammateille. Seuraavilla sivuilla analysoimme yksityiskohtaisesti sen ominaisuuksia, vaikutuksia ja mahdollisia tulevia vaikutuksia. Epäilemättä Hakkapeliitta (lehti) on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi ja joka ansaitsee tulla tunnetuksi kokonaisuudessaan.
Hakkapeliitta oli Suomen Suojeluskunta -järjestön lehti vuosina 1925–1944. Se korvasi aikaisemman julkaisun Suojeluskuntalaisten lehti. Hakkapeliitta ilmestyi viikoittain ja sillä oli kymmeniätuhansia tilaajia. Hakkapeliittaa on pidetty Suomessa ilmestyneistä maanpuolustuslehdistä merkittävimpänä.[1]
Hakkapeliitan toimitussihteerinä oli Tauno Karilas ja sen taiteellisesta ulkoasusta vastasi Erkki Tanttu. Viimeiseksi päätoimittajaksi jäi Yrjö Ylänne.
Suojeluskuntien päällikkö Lauri Malmberg antoi viimeisen päiväkäskynsä Hakkapeliitta-lehdessä 6. marraskuuta 1944.
Lehdessä ilmestyivät sarjakuvat Pölhölä ja Pöhköläinen ja Rymy-Eetu, sen monivärisistä kansikuvista vastasi Aarno Karimo.
Lähteet
- Lehtinen, Marja: Hakkapeliitta-lehden historiankuva. Historiallinen aikakauskirja, 1987, 85. vsk, nro 2, s. 96-104.
- Leskinen, Jari & Juutilainen, Antti (toim.): ”Tiedotustoiminta (kirj. Antti Juutilainen)”, Talvisodan pikkujättiläinen, s. 277-288. Helsinki: WSOY, 1999. ISBN 951-0-23536-9
Viitteet
- ↑ Juutilainen 1999, 277
Aiheesta muualla
- Hakkapeliitta-lehden digitoituja numeroita digi.kansallisarkisto.fi. Kansalliskirjasto. Viitattu 30.7.2021.
- Hakkapeliitan 10-vuotistaipaleelta, Hakkapeliitta, 28.03.1935, nro 13-14, s. 50, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot