Halinga

Nykymaailmassa Halinga on saavuttanut suuren merkityksen elämämme eri alueilla. Politiikasta teknologiaan, kulttuuriin ja yhteiskuntaan Halinga on noussut jatkuvan keskustelun ja keskustelun aiheeksi. Mielipiteet Halinga:stä vaihtelevat suuresti, mikä osoittaa sen monimutkaisuuden ja merkityksen nykyään. Tässä artikkelissa pyritään tutkimaan Halinga:n eri näkökohtia ja pohtimaan sen vaikutusta ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Halinga on herättänyt suurta kiinnostusta alkuperästään ja sen vaikutuksesta jokapäiväiseen elämään, ja on tärkeää ymmärtää sen ulottuvuus ja vaikutus nykymaailmaan.

Halingan sijainti Viron kartalla.

Halinga (vuoteen 1939 Hallinga) on entinen kunta Virossa Pärnumaan pohjoisosassa. Kunnan läpi kulkee Via Baltica -maantie. Halingan etäisyys Tallinnaan oli 100 kilometriä ja Pärnuun 30 kilometriä.

Vuoden 2017 kuntauudistuksessa Halingan, Tootsin ja Vändran kunnat sekä Vändran kauppala yhdistettiin Põhja-Pärnumaan kunnaksi.[1]

Naapurikuntia olivat pohjoisessa Vigala ja Märjamaa, idässä Vändra, etelässä Are, Sauga, Audru ja Lavassaare ja lännessä Koonga. Kunnan keskellä sijaitsi entisen Pärnu-Jaakobin kihlakunnan keskukseksi muodostunut Pärnu-Jaagupin kauppala (alev).

Kunnan pinta-ala oli 365 km2, josta viljelysmaata on 27 % ja metsää 44 %. Asutustiheys oli 9 ihmistä/ km2. Asukkaita kunnassa oli 3 066 (4. tammikuuta 2013)

Kunnassa oli 43 kylää ja keskustaajama. Halingan ystävyyskunta Suomessa oli Alajärven kaupunki.

Halingan kunta oli uuden itsenäisen Viron ensimmäinen yhdistynyt kunta: 23. lokakuuta 1996 yhdistyivät Pärnu-Jaagupin kunta ja sitä ympäröinyt Halinga.lähde?

Väestö

Vuonna 2011 Halingan kunnassa (Pärnu-Jaagupin kauppala mukaan lukien) oli 2 935 asukasta, joista 2 862 (97,5 %) oli virolaisia, 48 (1,6 %) venäläisiä ja 24 (0,8 %) muita kansallisuuksia.[2]

Lähteet

  1. ↑ Ühinenud ja kõikide omavalitsuste ülevaade (sh KOV kontaktandmed ja omavalitsusjuhid) (Excel) (Viron kuntien perustietoja valtiovarainministeriön verkkosivuilla) haldusreform.fin.ee. maaliskuu 2018. Viitattu 5.5.2018. (viroksi)
  2. ↑ RL002: Rahvastik elukoha, soo, vanuserühma ja rahvuse järgi, 31. detsember 2011 Statistikaamet. Viitattu 23.12.2016. (viroksi)